Johanna Vuoksenmaan esikoisromaani kertoo Hämeenlinnasta vuoden 1977 sähkölakon aikana

Nykyisin Tampereella asuva Johanna Vuoksenmaa on palkittu tv- ja elokuvaohjaaja ja käsikirjoittaja, joka tunnetaan myös valokuvataiteilijana ja laululyriikoiden tekijänä.

Hämeenlinnassa syntyneeltä ja täällä koulunsa käyneeltä monitaiturilta ilmestyy 22. huhtikuuta esikoisromaani Pimeät tunnit (Otava), jonka tapahtumat sijoittuvat hänen vanhaan kotikaupunkiinsa.

Suurin kipinä romaaniin tuli kirjailijan halusta piirtää näkyväksi tietty maailma, ajanjakso ja henkilöt, jotka olivat pyörineet hänen päässään pitkään.

– Mietiskelin aiheesta elokuvakäsikirjoitusta, mutta se ei toiminut. Hain kulttuurirahastolta apurahaa romaanin kirjoittamiseen, joten se oli pakko tehdä, Vuoksenmaa sanoo.

Mukana omia muistoja

Tarinan kehys on vuoden 1977 sähkölakko, poikkeusaika, mikä tuntuu Vuoksenmaasta nyt kummalliselta yhteensattumalta. Silloinkin oli kevät ja ihmisillä oli hyvin erilaisia tapoja suhtautua poikkeustilanteeseen, kuten nytkin.

– Sähköä säännösteltiin ja kaupunki jaettiin vyöhykkeisiin, joissa toisissa oli sähköä ja toisissa ei, mikä herätti paljon tunteita. Tarinassa olevan perheen tasolla kysymys taas on siitä, kuinka meillä kaikilla on elämässä isoja alueita, joista aivan läheisimmätkään ihmiset eivät tiedä, Vuoksenmaa pohtii.

Kirjailija oli lakon aikana 12-vuotias. Teos ei ole kuitenkaan autofiktiivinen, vaikka päähenkilön, perheen nuoren tyttären havaintoihin ja kokemuksiin hän on kaivanut omista muistoistaan.

– Kirjassa on muun muassa kuvausta Kaupunkiuutisten jakamisesta, jonka muistan hyvin, kun hissejä ei saanut käyttää.

Turvallinen pikkukaupunki

Vuoksenmaa kertoo jännittävänsä romaanin vastaanottoa, vaikka hän sanoo tv- ja elokuvatöiden kautta tottuneensa huonoihin kritiikkeihin.

– Olen oppinut saamaan motivaationi itse prosessista ja joidenkin ihmisten antamasta palautteesta. En ole niin herkkänahkainen kuin joku toinen, joka on saanut vähemmän turpiinsa.

Hämeenlinnassa kasvaminen on ilman muuta vaikuttanut Vuoksenmaan elämään, sillä hänen mielestään kasvuympäristöllä on merkityksensä.

– Yhteisössä ja laumassa viihtyminen on varmasti pikkukaupungin perua. Turvallisuuden tunne on vaikuttanut siihen, että ihmiset eivät pelota.

Toukokuussa järveen

Poikkeustila ei täysin päässyt tärvelemään Vuoksenmaan työkevättä, sillä hän sai 70 on vain numero -elokuvan talvikuvausjakson valmiiksi juuri ennen rajoitusten alkamista.

Ex-onnellisten uuden kauden tv-kuvauksista on muutamia päiviä jäljellä.

– Nyt ratkon pulmapähkinöitä, eli kirjoittelen sisälle tarkoitettuja kohtauksia ulos, kunnon turvaväleillä ja ilman riskiryhmiin kuuluvia ihmisiä, Vuoksenmaa kertoo.

Vuoksenmaa on myös tunnettu avovesibongari. Hän julkaisi viime vuoden keväällä kirjan Vesiystäviä, joka kertoo luonnonvesiin pulahtamisen ihanuudesta.

– Olen ajatellut hypätä järveen toukokuussa. En ole avantouimari, vaan pikemminkin vesien maistelija. Nyt kuitenkin alkaa tehdä mieli, joten voi olla, että otan päiväreippailuille simmarit mukaan.