fbpx
Kaupunkiuutiset

Johtajien ”piilopaikka” paljastui

Hämeenlinnalaiset ovat jo pitempään ihmetelleet, miksi kaupunginjohtaja Timo Kenakkala ja apulaiskaupunginjohtaja Juha Isosuo eivät paistattele kaikissa kissanristiäisissä ja toritapahtumissa.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Sari Rautio paljasti viime vuoden tilinpäätöksen esittelytilaisuudessa keskiviikkona johtajakaksikon kuurupiilon perimmäisen syyn.

– Kaupunginjohtajat ovat olleet viimeiset vuodet siellä missä heidän pitääkin olla – tekemässä muun muassa hyvää taloudellista tulosta palvelujen turvaamiseksi ja johtamassa kaupungin työntekijäkaartia. Esikuntineen he tekivät nyt erittäin hyvän lopputuloksen, Rautio kehui estoitta korkeimman virkamiesjohdon panosta. Nimeltä Rautio mainitsi myös talous- ja hallintojohtaja Jussi Oksan, ”mutta kiitokset ansaitsee koko henkilökunta”.

Tilikausi 2015 on yli 4 miljoonaa ylijäämäinen.

KEHUMISEN PERUSTE on jälleen kerran saavutettu plusmerkkinen lopputulos. Tulos ei ole sattumankauppaa, sillä vastaavaan plussaan on nyt päästy useampana vuonna perätysten. Kaupungin liikelaitokset tuottivat myös kohtuullisen hyvää tulosta.

Negatiivisiin asioihin kuuluu toimintakatteen kasvu edelleen yli tilausbudjetin salliman tason. Silti kuntaliitoksen jälkeisiin ”villeihin vuosiin” verrattuna on muutos jo merkittävä. Yleinen heikko taloustilanne vaikuttaa muun muassa työttömyyden kautta kaupungin menolisäyksiin.

– Täytyy myöntää, että nyt on hyvä olla, kun numerot ovat lopullisesti tiedossa. Tähän on päästy pitkäjänteisyydellä ja oikein kohdistetuilla toimenpiteillä kriisipaikoissa, Timo Kenakkala myhäili. Yhtenä kriisipaikka oli vielä muutamia vuosia sitten hälyttävän nopeasti kasvaneet lastensuojelukustannukset, mutta silläkin rintamalla on päästy menojen laskuun.

KAUPUNGINJOHTAJA Kenakkala painottaa vahvasti sitä, että kurinalaisuutta ja toimintojen jatkuvaa kehittämistä on jatkettava.

– Täällä ei tiedetä, tai sitten ei haluta edes ymmärtää, että Hämeenlinna on monessa asiassa esimerkkikunta monille muille Suomen kunnille. Kyllä me jotain hyvää olemme saaneet aikaan, kun meistä otetaan mallia.

Kaupungin lainakanta ei noussut, konsernin lainakanta laski 11,6 miljoonaa.

Talousvastaava Jussi Oksa muistutti, ettei kellumiseen ole muutamien hyvien tulosvuosien jälkeenkään tippaakaan varaa:

– Koko ajan on juostava kovempaa pysyäkseen edes paikallaan.

Seuraavina haasteina tulevat maakuntahallinto ja sote-ratkaisu. Näihinkin on varauduttu hyvissä ajoin.

– Kuntien kilpajuoksu talouden kanssa on siitä raakaa leikkiä, että maaliviivaa siirretään koko ajan eteenpäin, vaikka luulisi sen edes joskus tulevan vastaan, valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki (sd.) viittasi muun muassa koko ajan väheneviin valtionosuuksiin ja vastaavasti lisääntyneisiin velvoitteisiin.

KAUPUNGIN SIJOITUSTEN markkina-arvo oli vuoden lopussa 95,1 milj. euroa. Käytännössä kyse on taannoisen energiayhtiön myynnistä saatujen varojen sijoittamisesta. Salkunhoitajien varojen tuotto oli viime vuonna 3,9 %.

Vuosien aikana on sijoitusten tuottoja nostettu 48,5 milj. euroa investointimenojen katteeksi ja kaupungin maksuvalmiuden turvaamiseksi. Viime vuonna kassaan ei nostettu tuottoja.

Sijoitustoiminnan myyntivoitot ylittivät budjetin 2,6 milj. eurolla

HÄMEENLINNAN suurin tulevaisuuden haaste on väestönkehitys. Viime vuonna väkimäärä nousi vain 20 hengellä. Hämeenlinna on Suomen vetovoimaisin seniori-ikäisten muuttokaupunki, mutta tulevaisuutta varten tarvitaan myös nuorta väestöä. Tämä näkyy tulevaisuudessa koko ajan lisääntyvinä tehostetun palveluasumisen kustannusten nousuna. Nousua on jo tapahtunut.

– Meidän on pikaisesti saatava rakenteille uudenlaista asuntokantaa, muun muassa Vanajantien varsi, Asemanseutu ja Engelinranta tuovat lähivuosina tähän helpotusta. Nykyajan asumistarpeet ovat muuttuneet, Juha Isosuo sanoo.

HÄMEENLINNALLA on myös ilmiselvä ongelma maineensa kanssa, mikä osaltaan vaikuttaa kaupungin vetovoimaisuuteen.

– Hyvin ovat virkamiehet asiat klaaranneet, vaikka meno täällä raatihuoneen salissa on poliitikkojen keskuudessa kuin Ylivieskan kirkossa–henkisiä polttopulloja heitellään surutta. Onneksi paikat ovat vielä kestäneet, Kiemunki viittasi jatkuvaan sanasotaan ja erilaisiin selvityksiin ja oikeusprosesseihin.

– Huonoa kelloa on rinkutettu jo tarpeeksi, nyt on aika kilkattaa sitä hyvää kelloa. Jos kolme vuotta sitten esitetyt uhkakuvat olisivat toteutuneet, kaupungilla olisi jo 40 miljoonaa enemmän velkaa, Kiemunki vertasi nykytilannetta esitettyihin skenaarioihin.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset