Kaupunkiuutiset

Jokainen haluaa kuulua porukkaan

Hämeenlinnan kaupungin kehittämispalveluissa työskentelevä Botond Vereb-Dér on seurannut maahanmuuttokeskusteluja sekä Suomen kansalaisena että työperäisenä maahanmuuttajana.

Unkarista seitsemän vuotta sitten Suomeen muuttanut Vereb-Dér työskentelee hankkeessa, jonka yhtenä päämääränä on parantaa Hämeenlinnassa maahanmuuttajien työllisyystilannetta kehittämällä työkokeiluihin yhdistettyjä kielikoulutuksia.

Vereb-Dér puhuu vieraaseen maahan integroitumisen haasteista: kantaväestön ennakkoluuloista sekä maahanmuuttajien omasta aktiivisuudesta.

USEIN ENNAKKOLUULOT liittyvät kielitaitoon, jolla on suora vaikutus työllistymiseen.

Suurin ongelma työllistymisen kannalta on, ettei ihmisiä arvioida osaamisen perusteella vaan kielitaidon osalta.

– Se on yksi syy, miksi maahanmuuttajien työttömyysaste on kolme kertaa korkeampi kuin kantasuomalaisilla.

Vereb-Dér aloitti työnsä Suomessa unkarin kielen tulkkina, jonka jälkeen hän työskenteli toimittajana verkkolehdessä Tampereella. Hämeenlinnan kaupunkiuutisiin hän pääsi työkokeilun kautta neljä vuotta sitten kolmeksi kuukaudeksi.

– Ihmisen työtaidot punnitaan vasta sitten, kun kielitaitokynnys on ylitetty. Kaupunkiuutisissa pääsin osoittamaan kielitaitoni ja samalla verkostoitumaan.

Työkokeilun jälkeen hän sai pestin kaupungilta, jossa eteni assistentista työnsuunnittelijaksi.

Vereb-Dérin työllistymistä helpotti, että hän oli opiskellut suomea yliopistotasolla jo Unkarissa. Suomessa hän kävi kielitutkinnon Jyväskylän yliopistossa.

– Suomeen saapuessani minulla oli kielitaito paria tasoa pidemmällä, kuin mitä maahanmuuttajille opetetaan.

Silti osa piti Vereb-Dérin suomen kieltä riittämättömänä.

– Minut lokeroitiin mamuksi. Termillä on mielestäni negatiivinen vivahde. Kaikki tuntuvat olevan mamuja siitä huolimatta, oletko työperäinen maahanmuuttaja vai kriisimaasta paennut turvapaikanhakija.

Hänen mielestään Suomen valtion pitäisikin panostaa enemmän kieliopintoihin. Sillä olisi merkittävä vaikutus maahanmuuttajien sopeutumiseen.

ESIMERKIKSI korkeakoulutetuilla maahanmuuttajilla ei ole erikseen kielikoulutusta.

– Samassa kieliryhmässä voi olla ihmisiä, jotka eivät osaa kirjoittaa edes äidinkielellään. Alemman keskitason kielitutkinto ei sitä paitsi riitä yhteiskuntaan integroitumiseen ja osallistumiseen.

Kotouttamiskursseilla kasvatetaan käytännössä työttömiä.

– Sanotaan, ettei ole rahaa kielikoulutuksiin. Samalla kunnat joutuvat maksamaan valtiolle sakkomaksuja pitkäaikaistyöttömistä.

Moni pitää maahanmuuttajia uhkana, mutta kolikolla on myös kääntöpuolensa. Kyseessä on ihmisiä, jotka tuovat myös mahdollisuuksia mukanaan.

– Jokainen tuo mukanaan palan verkostoa, joita esimerkiksi elinkeino ei näytä hyödyntävän.

YHTEISKUNTAAN osallistumisella Vereb-Dér ei tarkoita pelkästään palkkatyön saamista. Yhtä lailla tärkeää on, että maahanmuuttajat osallistuisivat suomenkieliseen ympäristöön eristäytymisen sijaan.

– Esimerkiksi harrastuksissa oppii kieltä ja saa kontakteja. Jokainen haluaa kuulua porukkaan, junnujääkiekkoa HPK:ssa valmentava ja erilaisissa yhdistyksissä mukana oleva Vereb-Dér sanoo.

Hänen mukaansa suomen kieltä ei ole sen vaikeampi oppia kuin esimerkiksi saksan tai venäjän.

– Vaikka painotukset eivät ole aina kuin pitäisi, silti voi tulla ymmärretyksi. Ihmiset voisivat olla kärsivällisempiä.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset