Kaupunkiuutiset Janakkala

Jos Corvettea ei muualla saada kuntoon, se tulee Turenkiin Jarkko Rannelman korjattavaksi – Mies odottaa Jarkko Ruutua kesätöihin

Rastikankaalla Finnvette-korjaamossa käy vuosittain noin pari sataa erilaista Corvettea. Yhteisö on tasa-arvoinen, jossa omistajien ammatilla ei ole väliä. Rannelma näkee Corvette-omistajissa kuitenkin yhden yhteisen piirteen.
Jarkko Rannelma pyörittää yritystään yksin Turengin Rastikankaalla. Vuosien saatossa hänestä on kehkeytynyt Corvette- asiantuntija, joista yhtään vähäisimpinä meriitteinä eivät ole työvuodet Corvette-korjaamossa Los Angelesissa. Kuva: Kati Laitinen
Jarkko Rannelma pyörittää yritystään yksin Turengin Rastikankaalla. Vuosien saatossa hänestä on kehkeytynyt Corvette- asiantuntija, joista yhtään vähäisimpinä meriitteinä eivät ole työvuodet Corvette-korjaamossa Los Angelesissa. Kuva: Kati Laitinen

Jos olet ihmetellyt, miksi Janakkalassa näkee niin paljon Corvetteja, selitys löytyy Rastikankaalla sijaitsevasta Jarkko Rannelman omistamasta Corvette-korjaamosta.

Rannelman Finnvetteen ohjautuvat kaikki maan Corvetet, joita muualla ei pystytä korjaamaan.

– Jyväskylästä löytyy toinen korjaamo, jossa korjataan lähinnä vanhimpia malleja osa-aikaisesti. On myös autokorjaamoja, joissa osataan näitä korjata, mutta osia ei välttämättä löydy.

Rannelman varastosta asiakas saa osat usein suoraan tiskiltä.

– Olemme Corvette-osien suhteen maailman kymmenen suurimman varaston joukossa, hän laskee.

Ennätyksellisen kiireinen vuosi

Vuosittain Finnvetten kautta liikkuu noin 200 eri Corvettea. Kulunut vuosi on ollut ennätyksellisen kiireinen.

– Ihmiset panostavat nyt kotimaiseen harrastamiseen ja laitattavat autojaan, Rannelma kertoo.

Yritys aloitti Hämeenlinnassa, mutta koska kaupunki ei pystynyt tarjoamaan puretun Keinukallion tilalle uutta paikkaa, mies muutti vuonna 1999 Turenkiin. Rannelma on tyytyväinen Janakkalan sijaintiin.

– Rastikangas on Suomen napa, kuten saksalaisetkin ovat sen todistaneet, hän sanoo viitaten Lidlin logistiikkakeskukseen.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen. 

Kuva: Kati Laitinen
Rannelman yritys sijaitsee Turengissa Rastikankaalla. Asiakkaita ja töitä hänellä on piisannut myös korona-aikana. Ilmeisesti ihmisillä on nyt aikaa keskittyä harrastusautoihinsa. Kuva: Kati Laitinen

Asiakkaat tulevat ympäri Suomen.

– Tässä on Helsinki, Hyvinkää, Salo, Pori, Helsinki, Helsinki… Pääkaupunkiseudulta eniten, mies käy läpi pihan autoriviä.

Autot ovat juuri niitä muualta korjaamoista tulleita. Yleisin vika rivistön autoissa on sähkövika. Rannelma korjaa kaikki mahdolliset Corveten viat, eli hänen on toisin sanoen tiedettävä näistä autoista kaikki?

– Juu, niin täytyy, mies naurahtaa ja myöntää rehellisesti olevansa autojen suhteen ammattilainen.

Oppia Los Angelesissa

Corvetet ovat olleet kiinteä osa Rannelman elämää jo lapsesta asti, jolloin hän rakenteli niistä pienoismalleja. Nuorena hän harrasti mopoja, autoja ja moottoripyöriä. Rannelma valmistui ensin autosähköasentajaksi ja edelleen autoinsinööriksi.

Varsinainen alan asiantuntija hänestä tuli Los Angelesissa, jossa hän oli töissä merkin korjaamolla. Hän ajatteli ensi suuntaavansa maahantuojalle töihin, mutta päättikin perustaa oman yrityksen.

– Siihen aikaan ei ollut internetiä ja osien saaminen oli vaikeaa. Suomen yhteisömme oli pieni ja lainasimme osia toisillemme. 1990-luvulla autojen tuontisäännökset muuttuivat ja Corvetteja alkoi tulla maahan.

NHL-tähdistä hitsaajiin

Corvetteja hankkivat kaikenikäiset naiset ja miehet, vaikkakin urheiluautot ovat yleensä ”hieman varttuneempien” harrastus. Autoihin pääsee käsiksi melko kohtuullisellakin rahasummalla.

– Meillä on herroja ja narreja, jos näin voi sanoa. NHL-jääkiekkopelaajia, pankinjohtajia ja tavallisia hitsareita, mies kertoo ja vakuuttaa Suomen Corvette-yhteisön olevan tasa-arvoinen omistajien taustasta riippumatta.

Koskaan hän ei kysy ihmisten ammatteja, mutta ne saattavat tulla ilmi keskusteluissa.

Erään kerran hän sattui kysymään nuorelta asiakkaaltaan, että mitäs varten tämä Kanadaan on menossa, opiskelemaanko? Mies oli vastannut pelaavansa siellä jääkiekkoa.

– Hän oli Jarkko Ruutu. Hän pelasi tuolloin vielä Canucksissa. Hän on luvannut tulla minulle kesätöihinkin, kun lopettaa uransa, mutta ei ole miestä näkynyt. Hän lupasi palkatta tulla, Rannelma nauraa.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen. 

Yrityksen vuosi on ollut erityisen työntäyteinen. Korjaamon kiireisimmät kuukaudet ovat samat kuin Corveten ajokuukaudet Suomessa eli huhtikuusta lokakuun alkuun. Rannelma keskittyykin talvikuukausina hyllyttämään ¨ja käymään läpi tilaamiansa varaosia. Kuva: Kati Laitinen
Yrityksen kiireisimmät kuukaudet ovat samat kuin urheiluautojen ajokuukaudet Suomessa eli huhtikuusta lokakuun alkuun. Rannelma keskittyykin talvikuukausina hyllyttämään ja käymään läpi tilaamiansa varaosia. Kuva: Kati Laitinen

Kuopuksellakin jo oma auto

Rannelmalla itsellään on yksitoista Corvettea ja hänen neljällä lapsellaan on kaikilla omansa, myös nuorimmaisella 12-vuotiaalla tytöllä.

Vanhimmat hänen autoistaan on museorekisterissä ja osa odottaa korjausta. Rannelman mukaan kaikki hänen omat autonsa ovat myynnissä. Hän on asettanut lempiautolleen vuoden 1970 avo-urheiluautolleen vain varsin kovan hinnan. Toisin sanoen hinta on korkea, koska hän ei haluaisi luopua siitä?

– Juuri näin, mutta sen saa ostaa, mies nauraa.

Omistajilla sama ominaisuus

Rannelma ei osaa tarkasti selittää, miksi Corvetet ovat hänen juttunsa. Hän kertoo nauttivansa niillä ajamisesta ja pitää niiden äänestä ja ulkomuodosta.

Rannelma myöntää, että hänen sisältään löytyy edelleen se pienoismalleja rakentava pikkupoika ja sen saman pikkupojan – tai tytön hän tunnistaa myös muista Corvette-harrastajista.

– Jos ostat urheiluauton, eihän sitä voi järjellä selittää.

Vika kuin vika, Rannelma korjaa. Autot tulevat Turenkiin ympäri Suomen. Kuva: Kati Laitinen
Vika kuin vika, Rannelma korjaa. Autot tulevat Turenkiin ympäri Suomen. Kuva: Kati Laitinen

Chevrolet Corvette

Amerikkalainen General Motorsin vuodesta 1953 valmistama urheiluauto. Tällä hetkellä valmistetaan 8. tuotantosukupolvea.

Hevosvoimat liikkuvat nykyisin keskimäärin noin 400 hevosvoimasta rata-autojen yli 600 hevosvoimaan. Viime vuosina on valmistettu jopa yli 700 hevosvoimaisia Corvetteja.

– Noin 600 hevosvoiman Corveten rata-auto kiihtyy sataan kolme kertaa nopeammin kuin Volvo V50. Kun Volvossa on vauhtia 100 km/t, rata-auton vauhti on yli 200 km/t.

– Ne ovat tarkoitettu sileälle asvaltille. Hämeenlinnan mukulakivet ovat myrkkyä, koska ne ovat hyvin jäykkiä alustaltaan.”

Lähteet: Jarkko Rannelma, Kauppalehti. Sitaatit Rannelman.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset