Kaupunkiuutiset

Judovalmentaja Cambridgessä

Markus Pekkola on Hämeenlinnan judoseuran kasvatti, joka saavutti omalla kilpailu-urallaan muun muassa kaksi miesten suomenmestaruutta. Vuonna 2006 hän siirtyi päätoimiseksi judovalmentajaksi Mäkelänrinteen urheilulukioon ja toimii tällä hetkellä myös Judoliiton nuorten olympiavalmentajana. Lokakuun puolivälissä Pekkola sai päätökseen urheilu- ja judovalmennuksen kandidaatin tutkinnon Anglia Ruskin Universityssa Cambridgessä. Suoritus oikeuttaa nyt titteliin Bachelor of Sports Coaching.

– Hain vastaavaan koulutukseen jo vuonna 2000, kun sitä järjestettiin Bathissa, mutta yliopistolle ja Euroopan judoliitolle tuli jotakin skismaa, Pekkola kertoo.

– Koulutus siirrettiin myöhemmin Cambridgeen, jossa aloitin vuonna 2012. Kyseessä on lajispesifinen tutkinto, jonka on vielä toistaiseksi suorittanut vain 25 henkilöä maailmassa.

Pekkola kävi kaksi kertaa vuodessa parin viikon intensiivijaksolla Englannissa, mutta suuri osa opiskelusta suoritettiin internetluentojen, kotitehtävien ja pineimuotoisten tutkimusesseiden avulla. Koulutus oli Pekkolan mielestä tarunhohtoisen yliopiston maineen arvoinen.

– Britannia on sekä koulutuksen että urheilun suurmaa ja kaikki opettajat olivat professoreita tai tohtoreita.

– Vaikka valmennuksen perusasiat ovat aika muuttumattomia, uusia tutkimuksia tuotetaan jatkuvasti. Sain loistavaa ja ajantasaista oppia ja tiedot päivitettyä. Aika paljonhan tällaisten koulutusten anti riippuu myös omasta tiedonjanosta.

Valmentajan oma kilpaura jäi taka-alalle 24-vuotiaana eli varsin nuorena. Aika pian vuonna 2002 voittamansa toisen SM-kullan jälkeen hän sairastui keuhkoveritulppaan.

– Mieleen nousi ajatuksia siitä, että olisiko aktiiviura sitten tässä, Pekkola muistelee.

– En siinä vaiheessa elätellyt minkäänlaisia toiveita ammattivalmentajan urasta, vaikka olin vetänyt harjoituksia ja suorittanut alan erikoisammattitutkinnon. Oma valmentajani Olli Paasimaa ja Judoliiton Reino Fagerlund olivat kuitenkin ohjanneet minua siihen suuntaan ja kävi niin onnellisesti, että vuonna 2006 minut palkattiin Mäkelänrinteen urheilulukioon valmentajaksi.

Pekkolalla riittää ”Märskyn” judovalmennuksen lisäksi töitä pääkaupunkiseudun urheiluakatemiassa sekä nuorten alle 21-vuotiaiden maajoukkueen valmentajana.

–  Märskyssä minulla on kaikki ikäluokkansa parhaat juniorit silmien alla, joten näissä eri tehtävissäni on järkevää päällekkäisyyttä, hän pohtii.

– On hienoa, että olen saanut kymmenen vuoden ajan tuoda omia kehitysideoitani valmennukseen. Urheilu on Suomessa kehittynyt ja nämä ovat mielenkiintoisia aikoja olla sportissa kiinni.

Työpäivät ovat pitkiä Pekkolalla, joka asuu Ojoisilla Hämeenlinnassa.

– Lähden kuuden aikaan aamulla ajamaan Helsinkiin ja vedän ensimmäiseksi aamutreenit. Keskipäivä kuluu toimistossa raportteja kirjoittaessa ja tapahtumia suunnitellessa.

– Sitten vedän iltatreenit ja olen kotona yhdeksän maissa. Reissaan aina maajoukkueen mukana, joten tapahtumapäiviä on sellaiset 130 vuodessa ja ulkomaanmatkoja tulee kymmeniä.

Valmentajan ohjelmaan kuuluvat myös jokavuotiset matkat judon kotimaahan, Japaniin.

– Japanissa merkittävää on tietenkin lajin historia ja perinteet, mutta myös pirun kovat kilpailijat.

– Kyllä sikäläiset lajia edelleen hallitsevat, vaikka Lontoon jälkeen heidän valtakautensa päättymistä povattiinkin. Riossa Japanin joukkueen 14 kilpailijaa toivat kotiin 12 mitalia.

Euroopan kovia judomaita ovat Pekkolan mukaan Ranska, Venäjä ja Georgia sekä nousussa olevat Kroatia, Serbia ja Montenegro.

– Tilastojen mukaan arvokisoissa on nykyään 20-25 eri maata mitaleilla, joten kirjo alkaa olla mukavan värikäs.

Suomen parhaat kilpailusaavutukset judossa ovat kolme EM-kultaa vuoden 1989 kotikisoista Helsingistä ja Juha Salosen MM-pronssi vuodelta 1981. Sittemmin aikuisten arvokisojen mitaliotteluihin asti ovat taistelleet Jaana Sundberg, Timo Peltola ja Nina Luukkainen.

– Näillä nykyisillä resursseilla olemme nuorissa ja aikuisissa hyvällä eurooppalaisella tasolla, Pekkola arvelee.

– Helsingin EM-kisojen saavutuksiin voimme tuskin koskaan enää yltää, mutta yksittäisiä huippuja pystymme viemään kansainväliseen kärkeen. Nykyinen akatemiajärjeselmä on alkanut tuottaa tulosta, mutta täytyy aina muistaa, että suomalaiset judokat ovat amatöörejä, jotka harjoittelevat opiskelujen ja töiden lomassa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset