fbpx
Kaupunkiuutiset

Jukka Jalosen Meidän peli ei sittenkään tuhonnut jääkiekkoa lajina – Suomen kisabiisin pitäisi olla ehdottomasti olla Pensselisedän hitti "Niilin hanhet"

Kuva: Toni Rasinkangas
Kuva: Toni Rasinkangas

Tunnustan jossain vaiheessa ihan vakavissasi miettineeni, että tuhoaako Jukka Jalosen niin kutsuttu “Meidän peli” jääkiekon lajina.

Viime vuosina olemme saaneet nauttia suomalaista menestyshuumaa lätkän arvokisoissa. Leijonat ovat murskanneet nöyrällä duunarimentaliteetilla ja upealla joukkuehengellä paljon suuremmilla tähdillä varustettuja vastustajia.

Pelisysteemi on toiminut kuin junan vessa, mutta penkkiurheilija minussa on kysynyt, onko näkemäni ollut loistokasta jääkiekkoa.

Urheilun inhorealismia?

Lueskelen suurella mielenkiinnolla rakkaan ystäväni, jääkiekkoanalyytikko Petteri Sihvosen analyysejä. Paljonkaan niistä en ymmärrä, paitsi että jos Meidän peliä on pelattu, niin on voitettu. Jos on hävitty, sitä ei ole pelattu.

Pelkonani on ollut, että ylianalyyttinen suhtautuminen johtaisi lajin kauneuden ja luovuuden katoon, jonkinlaiseen inhorealistiseen pelikulttuuriin, jossa ottelut ratkaistaan laitakamppailuilla ja lähietäisyydeltä väkisin survotuilla maaleilla.

Olisi mukava nähdä joskus vaikkapa joku harhautus sen sijaan, että ylivoimallakin lyödään pitkää päätyyn.

Työhevonen tähtenä

Kävi näissä käynnissä olevissa MM-kisoissa kuinka hyvänsä, olen nauttinut valtavasti Suomen maajoukkueen pelaamisesta.

Olen saanut nähdä kaikkea muuta kuin edellä kuvatun kaltaisia otteita: upeita syöttökuvioita, kikkoja, hämäyksiä ja rohkeita ratkaisuja.

On hienoa katsella Mikael Granlundia siinä roolissa, mikä hänelle oikeasti kuuluu. Aikoinaan ilmaveivillään koko lätkämaailman ällistyttänyt Granlund on pelannut 10 vuotta NHL:ssä enimmäkseen luotettavan työhevosen ja syöttökoneen tehtävissä.

Leijonissa hän pääsee valokiilaan ja ehkä jopa historiaan.

Katsomo laulamaan

Muuten olen sitä mieltä, että Suomen kisabiisin pitäisi ehdottomasti olla Niilin hanhet, ainakin niin kauan kuin Hannes Björninen pelaa maajoukkueessa.

Kurdinkielisen Ebdo Mihemedin lauluvideosta tuli maassamme valtava hitti, kun joku varusti sen suomenkielisellä tekstityksellä. Tekstitys mukaili laulun suomelta kuulostavia äänteitä ja siinä toistuivat muun muassa sanat Niilin hanhet ja pensselisetä.

Jälkimmäisestä tuli sitten lempinimi laulajalle sekä häntä viiksineen muistuttavalle Björniselle.

Ajatelkaa nyt tuhansien suomalaisten kisakatsomoa laulamassa: “Hanhemme petä, no emme petä. No kukas hasardi? Pensselisetä! No vissiin hasardi. Meisselisetä!”

Kyynel tulee silmään.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset