Kaupunkiuutiset

Kaipuun kaleidoskoopissa

Ranskalaisen Jean-Pierre Jeunet´n Pitkät kihlajaiset/Un long dimanche de fiançailles (2004) on unenomaisen kaleidoskooppimainen elokuva, jossa tarinat kulkevat sisäkkäin ja arvoitukset johtavat toisiin arvoituksiin. Tämä kerroksisuus ja monitahoisuus vie katsojan mukanaan pyörteisiinsä mutta voi toisaalta tehdä katsomiskokemuksesta vaativan. Kokonaisuutta pitää kuitenkin koossa Jeunet´n visiönäärimäinen ohjaus sekä intensiivisesti ja intohimoisesti näyttelevä Audrey Tautou ja hänen roolinsa Mathildena.

Audrey Tautoulla on harvinaislaatuinen kyky avoimuuteen kameran edessä, hän ei pelkää näyttää katsojalle ihmisen haavoittuvaa sisintä. Hänen viattomuutensa ja aitoutensa valaisevat kaikkea tapahtuvaa. Kuten Ameliessa, Jeunet´n ja Tautoun edellisessä yhteisessä elokuvassa, päähenkilö on kaipaava ja etsivä nuori nainen.

Pitkät kihlajaiset on elokuvana kuitenkin paljon Amelieta tummasävyisempi, sillä kaikki tapahtumat peilautuvat sodan raakuutta ja järjettömyyttä vasten. Silti mukana on Jeunet´n leikkivä ja persoonallinen kuvakerronta. Erityisesti väreillä on siinä tärkeä osuutensa, ja ne punoutuvat orgaanisesti merkityksiin. Sotaa käydään sammutetuissa seepiansävyissä, kun taas Bretagnen maaseutu hehkuu auringon kirkkaudessa.

Elokuvan käsikirjoitus perustuu Guillaume Japrisot´n romaaniin, ja seuraa sitä melko tarkkaan: Poliota sairastanut nuori Mathilde etsii ensimmäisessä maailmansodassa ei-kenenkään maalle kadonnutta sulhastaan, ja tämä hellittämätön etsintä muodostaa elokuvan varsinaisen juonen, mutta samalla elokuva kommunikoi monella tasolla – se kommentoi sotaa, totuutta ja valhetta ja niiden suhteellisuutta, elämän konkretiaa ja harhojen houkuttavuutta. Elokuvan sisimpänä kulkevat toivo ja rakkaus, lannistumaton usko rakkauteen, vaikka sen kohde pakenisi kuin varjo.

Pitkien kihlajaisten rakkaustarina on täysin omanlaisensa, siihen kuuluu paitsi salaisuuksien vyyhdin keriminen myös erityinen inhimillinen ja humaani vivahde. Sotakohtausten väkivaltakaan ei tässä elokuvassa ole itseisarvoista – Pitkät kihlajaiset on selkeästi myös pasifistinen elokuva, jossa eettinen ja esteettinen lähestyvät toisiaan.

Pitkät kihlajaiset. Ranska/USA 2004. K16. Bio Marilyn ti 27.10. klo 18. Liput 5 euroa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset