fbpx
Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Kaisla Savolalle kirjoittaminen on kuin toinen luonto – "Kirjoittamiskurssit haastavat kokeilemaan uutta ja testaamaan omia rajoja"

Harrastajakirjoittaja voitti ensi yrittämällä viime syksyn Sukutarinat -kirjoituskilpailun.
Joulukuussa Kaisla Savolan runoja oli esillä pääkirjastossa Sirpaletanssi – Runokuvia -näyttelyssä, jonka hän piti yhdessä Maritta Kärjen kanssa. "Kirjasto on aina ollut meille molemmille tärkeä paikka ja siksi halusimme viedä teoksemmekin sinne esille", Savola kertoo. Kuva: Heli Karttunen
Joulukuussa Kaisla Savolan runoja oli esillä pääkirjastossa Sirpaletanssi – Runokuvia -näyttelyssä, jonka hän piti yhdessä Maritta Kärjen kanssa. "Kirjasto on aina ollut meille molemmille tärkeä paikka ja siksi halusimme viedä teoksemmekin sinne esille", Savola kertoo. Kuva: Heli Karttunen

Kaisla Savolalle neulominen on harrastus, mutta kirjoittaminen on jotain paljon vakavampaa.

– Se on pakko, ollut lapsuudesta asti. Kymmenvuotiaana aloin pitää päiväkirjaa ja kolmentoista vanhana ryhdyin kirjoittamaan runoja.

Runot siivittivät voittoon

Savola voitti syksyllä Suomen Sukututkimusseuran valtakunnallisen Sukutarinat 2020 -kirjoituskilpailun runomuotoisella tarinallaan Kaksivooninkisen suojissa.

Hän oli kisassa mukana ensimmäistä kertaa.

– Pari vuotta mietin osallistumista ja nyt sitten lähetin.

Kaksivooninkinen on suvun talo Etelä-Pohjanmaalla, Lappajärvellä. Runosikermä kertoo kolmen sukupolven tarinan vaarista ja isän sisaruksista Savolan omaan lapsuuteen. Teksti oli yleisöäänestyksen selkeä suosikki.

– Valitsin sen sukuhaaran, josta on lämpimimmät muistot. Halusin välittää sen lämmön ja yhteisöllisyyden tunteen, mitä olen henkisesti sieltä perinyt. Olen tosi yllättynyt, että voitin, ehkä se tunneperintö on vedonnut lukijoihin, hämeenlinnalainen pohtii.

Vastapainoa päivätyölle

Kirjoittaminen on hyvää vastapainoa päivätyölle Kansallisarkistossa.

Savola on opiskellut yliopistossa historian lisäksi sivuaineena kirjallisuustiedettä sekä osallistunut Vanajaveden opiston ja Hämeen Kesäyliopiston kirjoittamiskursseille.

– Kirjoittamiskurssit ovat hienoja. Ne vahvistavat omaa tyyliä, mutta haastavat samalla kokeilemaan uutta ja testaamaan omia rajoja. Myös samanhenkisten ihmisten tapaaminen on valtavan inspiroivaa, sillä yhteinen innostus tarttuu.

Hän on harrastanut vuosia myös sukututkimusta. Luovuus kulkee suvussa.

– En ole koskaan valinnut, että harrastan kirjoittamista, vaan se on olennainen osa minua, vähän niin kuin hengittäminen.

Runot tulevat, kun ovat tullakseen

Savolalle kaikkein luontevin ilmaisumuoto on runo.

– Runoja on viime vuosina syntynyt paljon. Proosatekstejäkin on, mutta ne odottavat vielä valmistumistaan.

Hänen mukaansa proosatekstiä voi suunnitella etukäteen, mutta runot syntyvät usein tunteesta, eikä niitä voi pakottaa esiin.

– Lähtökohta voi olla itsellenikin arvoitus. Yleensä alitajunta antaa pienen vinkin, sitten otan kynän ja alitajunta saa puhua. Tykkään kirjoittaa puhekielellä ja usein lyhennän tekstiä jälkeenpäin.

Vasta nyt muidenkin nähtäville

Lukioaikojen runokilpailun voittoa lukuun ottamatta Savola ei ole juuri tuonut tekstejään esille kuin vasta nyt.

– Itselleni tärkeintä on ollut oma ilmaisu, ei niinkään se, näkevätkö muut tekstejäni. Kirjoituskilpailun jälkeen moni sukulainen on jakanut ajatuksen, että voisin tehdä suvun tarinasta omakustanteen.

Joulukuussa Savola piti pääkirjastossa Sirpaletanssi – Runokuvia -näyttelyn yhdessä Maritta Kärjen kanssa.

Runot olivat kehystettyinä Kärjen grafiikanvedosten rinnalla.

– Minulle asettelu on tärkeää, se, miten runo hengittää. Toivon, että pienen arkisen tarinan kautta pystyn sanomaan jotain isompaa.

Kaisla Savola

Syntynyt Tampereella 1966.

Asuu Hämeenlinnassa.

Perheessä puoliso.

FM Tampereen yliopistosta, pääaineena yleinen historia.

Työskentelee ylitarkastajana Kansallisarkisto Hämeenlinnassa.

Voitti Suomen Sukututkimusseuran valtakunnallisen Sukutarinat 2020 -kirjoituskilpailun tarinalla Kaksivooninkisen suojissa. Kisan finalistit ovat luettavissa: http://www.genealogia.fi/sukutarina-kilpailu.

Runoja oli esillä Sirpaletanssi – Runokuvia -näyttelyssä pääkirjastossa joulukuussa.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset