Kaupunkiuutiset

Kala ui uusiin tuotteisiin

– Koko ajan jalostetaan ja kehitetään uutta. Kalapitsa on oman eineskeittiömme kehitystyön tulos, samoin esimerkiksi kalamureke, Hämeenlinnan torilla kaksi kertaa viikossa kalaa myyvän Auvisen Kalan omistajiin kuuluva Riitta Auvinen kertoo. Hän oli ainoana viikonlopun kalamarkkinoilla myymässä tuoretta kalaa yhdessä Harri Uutisen kanssa.

Kalapitsaa ostavat nykyisin kaikki ikäluokat, eli se ei ole pelkästään nuoremman sukupolven trendieines. Auvisen Kalan versiossa pitsatäytteenä ovat savusiika ja savulohi.

– Kalaa on varmasti tarpeeksi, Riitta Auvinen lupaa.

Suomalaisen kalatarjonnan niukkuudesta kertoo paljon se, että kala ja herkkumarkkinoiden nimellä järjestettävässä tapahtumassa itse kala oli pikkusintin asemassa isompien vonkaleiden keskellä – kaiken muun tavaran myyjiä oli merkittävästi enemmän kuin itse kalatuotteiden kauppaajia. Tuorekalaa löytyi siis vain yhdestä myyntikojusta, siitä samasta kuin joka keskiviikko ja lauantai.

Einestuotteiden kehittäminen ja kalan terveysvaikutusten ymmärtäminen ovat hiljalleen nostaneet suomalaisten kalankulutusta aivan EU-alueen kärkimaiden joukkoon. Parantamisen varaa määrän suhteen olisi edelleen, etenkin kotimaisen kalan menekin osalta.

– Kalamarkkinat ovat aivan erilaiset kuin lihapuolella. Kalaa kasvatetaan, mutta millään ei päästä sellaisiin tuotantomääriin kuin lihatuotannossa. Luonnonkalojen tarjonta on puolestaan kalastajista kiinni, eikä heitä ole Suomessa nykyisin valtavia joukkoja. Kalastajan ammatti on vaativa työ, Harri Uutinen kertoo.

Esimerkiksi Auvisen Kala ostaa kaikki kalat sopimustuottajilta, kasvattamoista ja kalastajilta.

– Tarjonta vaihtelee sesongin mukaan. Kuha ja muikku ovat aina eniten kysyttyjä, Riitta Auvinen kertoo. Auvisen Kalan kuhat ovat liki kaikki Vanajaveden saalista. Kasvatetut lohikalat ovat kilomäärissä edellä, mutta kuluttajat tykkäävät järvikaloista.

Kuha ja muikku myydään kuluttajille pääosin ns. pyöreinä kaloina. Muikusta jää putsaamisen jälkeen eniten lihaa valmistettavaksi, seuraavaksi tulevat tässä vertailussa kuha, ahven ja hauki.

– Nieriä kasvattaa suosiotaan kuluttajien suosikkikalojen joukossa merkittävästi, Harri Uutinen kertoo.

Kalan kulutuksen lisäämisen sanotaan olevan usein kiinni myyntihinnasta, mutta Harri Uutisen mukaan hinta on erittäin harvoin kaupanteon este.

Muikku- ja lohiannoksen valitsivat myös hattulalaiset Anne ja Leo Roivainen kalamarkkinoiden lämpimien ruokien valikoimasta. Annen lohivalinta johtui pelkästään siitä, että muikut oli paistettu jauhotettuina, mikä ei hänelle sovi.

– Kotioloissa syömme paljon kalaa, usein juuri muikkuja jos niitä onnistuu vain jostakin saamaan. Aina ei ole muikkuja Hämeenlinnan seudulla tarjolla, pariskunta kertoo. Heille kotimaiset järvikalat ovat suosikkilistalla, mutta välillä joutuu turvautumaan kasvatettuihin lohikaloihin.

Leo Roivainen sanoo muikkujen, kalan yleensä, tulleen tutuksi jo lapsuudenkodin ruokapöydässä.

– Kyllähän me itsekin kalastetaan mökkijärvellä, mutta tänä kesänä saalis jäi harmittavan niukaksi, Anne Roivainen nauraa, kun se kuuluisa Pietarin kalansaalis jäi kokematta.

Markkinoilla, tapahtumissa ja festareilla myytävät muikut kypsennetään valtavissa paistoastioissa. Pikkumuikut tulevat pääosin Kuusamosta. Ruisjauhoissa pyöräytetyt kalat maustetaan suolalla ja paistetaan reilusti voissa. Lautasella muikkujen rinnalle laitetaan yleensä perunaa tai kasviksi – tai molempia.

Nam!

Kalan kulutus Suomessa on kasvanut tasaisesti. Toisaalta kotimaisen kalan osuus kulutuksesta on huomattavasti vähentynyt. Jokainen suomalainen syö kalaa noin 16 kg vuodessa. Tästä määrästä vain alle neljä kiloa on kotimaista kalaa. Kalan kulutuksen kasvu onkin tarkoittanut pääasiassa viljellyn tuontikalan kasvua.

Tärkein tuontikala on norjalainen viljelty lohi, jota suomalaiset syövät enemmän kuin kaikkia kotimaisia kaloja yhteensä. Kotimaisen viljellyn kalan osuus kaikesta kalan kulutuksesta on noin 2 kg henkeä kohden vuodessa.

Kalaa syödään fileeksi laskettuna n. 16 kg/henkilö/vuosi. Suomi on EU:n viidenneksi paras kalansyöjäkansa Portugalin, Espanjan, Liettuan ja Ranskan jälkeen.

Kalan säännöllinen käyttö vähentää sydän- ja verisuonitautiriskiä ja parantaa diabeetikoiden sokerinsietokykyä. Runsas kalan syönti voi myös vähentää mm. miesten eturauhassyövän riskiä ja ehkäistä ennenaikaisia synnytyksiä. Virallisissa ravitsemussuosituksissa kalaa kehotetaan syömään ainakin kaksi kertaa viikossa, eri kalalajeja vaihdellen.

Kalan käyttöä olisi varaa lisätä tuntuvasti, sillä useimmat suomalaiset syövät kalaa vain kerran viikossa tai harvemmin.

Lähteet: Luonnonvarakeskus, Pro Kala.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

12.8.2020

Päivän Hämeen Sanomat

12.8.2020

Fingerpori

comic