Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Kalasääksen pesintä onnistui melko hyvin – Sääksisäätiön suojelutyö laajenee kaikkiin petolintuihin

Juhani Koivu on iloinen vuosikymmenien suojelutyön tuloksista ja Sääksisäätiön saamasta arvostuksesta. Kuva: Juhani Karvonen
Juhani Koivu on iloinen vuosikymmenien suojelutyön tuloksista ja Sääksisäätiön saamasta arvostuksesta. Kuva: Juhani Karvonen

Kalasääksen pesintä onnistui tänä vuonna maakunnassa kohtuullisesti, sillä poikasia rengastettiin runsaat sata.

– Merkittäviä pesätappioita ei todettu ja poikasia syntyi saman verran kuin viime vuosina on syntynyt. Myrskyt pudottavat muutaman pesän vuodessa, mutta olemme Sääksisäätiössä rakentaneet niiden tilalle tekopesät, Juhani Koivu Sääksisäätiöstä sanoo.

Sääksien perustutkimusalue kattaa maakunnan lisäksi muutaman pitäjän Pirkanmaan kaakkoisesta kulmasta. Alueella pesii noin 70 paria, joista poikasia tuottaa noin 50 paria. Pesiä on kaikkiaan 170, joista suurin osa on tekopesiä.

– Tasalatvaisia vanhoja mäntyjä tai kuusia, jotka vielä kasvaisivat avoimella paikalla, on hyvin vähän. Jos sellainen puu on, on se monesti latvastaan niin laho, ettei pesä pysy puussa. Sääksi saattaa yrittää rakentaa uutta pudonneen tilalle, mutta monesti pesä putoaa uudelleen.

Ilmastonmuutos näkyy käyttäytymisessä

Luontaiset viholliset ovat kalasääksellä vähissä.

– Huuhkaja saattaa syödä poikaset mutta huuhkajakanta on pienentynyt. Tältä kesältä on tiedossa yksi huuhkajan aiheuttama pesätuho.

Säätiö on seurannut kolmea satelliittilähettimellä varustettua lintua, joista renkolainen Ilpo sai tänä vuonna yhden poikasen.

– Lintua on seurattu jo viisi vuotta. Ensi kesänä on tarkoitus varustaa 4–6 lintua lähettimillä, Koivu sanoo.

Sääksien saalistuskäyttäytyminen on muuttunut myös kalanviljelylaitosten läheisyydessä.

– Sääkset eivät vieraile laitoksilla samaan tapaan kuin takavuosina, vaan näyttävät onnistuvan pyydystämään kalaa luonnonvesistä. Syynä saattaa olla ilmastonmuutos, jonka myötä saaliskalat ovat muuttaneet käyttäytymistään ja ovat vesien lämpenemisen takia rantavesissä koko kesän. Tämä on kuitenkin puhtaasti lintuharrastajien havainnointeihin perustaa tietoa, tutkimustietoa ei ole.

Kaikki petolinnut Sääksisäätiölle

Koivu on iloinen vuosikymmeniä jatkuneesta suojelutyöstä, joka on nostanut kannan uhanalaisarvioinnissa elinvoimaiseksi.

Säätiön saama arvostus on kasvanut, mistä osoituksena on, että sen alle kootaan kaikkien petolintujen suojelutyö WWF:n luovuttua merikotkatyöryhmän ylläpidosta ja johtamisesta.

– Haaste on valtava ja alkuvaiheessa käytännön työ voidaan kohdentaa vain muutamiin metsälajeihin, mutta resurssien toivottavasti kasvaessa pyrimme saamaan suojelutyön piiriin kaikki kotkat, haukat ja yöpetolinnut. Ehdottoman tärkeää on yhteistyö maanomistajien luontoharrastajien ja viranomaisten kesken, Koivu sanoo.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset