Kaupunkiuutiset

Kalevalaiset naiset lähtivät miekkamiehen kulttuurikummiksi

Maan uumenista on viime vuosina kaivettu aktiivisten harrastajien toimesta niin paljon muinaisesineitä, että niiden saattaminen yleisön nähtäville ei ole mikään automaattinen asia. Konservointi ei ole halpaa ja käsittelyä odottaa melkoinen määrä tavaraa. Myös vuonna 2013 Janakkalassa tehdyn hautalöydön kaksi miekkaa olivat juuttuneet ”konservointijonoon”.

– Kulttuurikummi-idea syntyi tästä tilanteesta, kun konservointiyksikön johtaja Eero Ehanti tuli kertomaan, että miekat olisivat lähdössä Tampereelle, mutta rahaa ei ole niiden konservointiin, Kansallismuseon markkinointijohtaja Jonna Heliskoski kertoo.

– Siinä heräsi ajatus, että löytyisikö joitakin tahoja, jotka haluaisivat omalta osaltaan auttaa jakamaan suomalaista kulttuuriperintöä yleisölle. Samalla voitaisiin tuoda esille sitä valtavaa määrää työtä, jota täytyy tehdä, ennen kuin esineitä voidaan asettaa näytteille.

Kansallismuseon ensimmäiseksi kulttuurikummiksi lähtivät Kalevalaisten Naisten Liitto ja Kalevala Korun kulttuurisäätiö, jotka maksavat miekkojen 10 000 euroa maksavan konservoinnin kokonaan. Yhteistyö julkistettiin Hämeen linnassa torstaina iltapäivällä.

– Naiset ovat kulttuurin suurkuluttajia, joita kiinnostaa mistä me tulemme ja he haluavat myös kertoa siitä tuleville sukupolville, liiton puheenjohtaja Ildikó Lehtinen arvelee.

– Meitä ajoi myös uteliaisuus saada tietää, miltä miekat näyttävät. Varaston uumenissa ne eivät ole mitään yhteistä kulttuuriperintöä.

Kalevalaisten Naisten Liitto on vuonna 1935 tapahtuneesta perustamisestaan lähtien ollut läheisessä yhteydessä Kansallismuseoon, jonka kokoelmista valittiin mallit ensimmäisiin myytäviksi tarkoitettuihin Kalevala-koruihin. Koruilla oli menestystä ja ne innoittivat suomalaisia muotoilijoita luomaan uusia koruja perinteisten pohjalta. Tukemalla Janakkalan miekkojen konservointia liitto ja säätiö haluavat edistää suomalaista kädentaitoa.

– Kulttuuriperintö elää ja velvoittaa. Perustajamme Elsi Heporauta on sanonut, että sen, joka kopioi vanhaa, on luotava uutta, Lehtinen siteeraa.

– Siksi nykyiset mallimme ovat moderneja ja niihin haetaan vaikutteita tarinoista, ihmisistä ja luonnosta. Nyt on kuitenkin käsille Suomen juhlavuosi, joten Kalevala Koru julkaisee helmikuussa kaksi uutta korua, joiden esikuvat ovat Kansallismuseon esineistössä.

Janakkalan miekat matkaavat konservoinnin jälkeen kesäkuussa avautuvaan suurnäyttelyyn Tampereen Vapriikissa. Sen jälkeen aseet ovat nähtävissä Kansallismuseossa ja Hämeen linnassa.

– Janakkalan löytö on erittäin kiinnostava, koska noin vuonna 1300 kuolleen vainajan hautauksessa yhdistyvät kristilliset perinteet ja pakanalliset tavat, Eero Ehanti pohtii.

– Miekoista lyhyempi on viikinkiaikainen ja pitempi ristiretkien aikakaudelta. Miekoissa on merkintöjä, joita ei paljaalla silmällä näe, mutta muun muassa röntgenkuvauksen avulla tulemme saamaan selkoa niiden kertomasta tarinasta.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset