fbpx
Kaupunkiuutiset

Kalpalinnassa laskettelukautta pidennetään jemmalumella ja ampumalla paikkosarjoja –Tavoitteena on olla auki vielä huhtikuussa

Kalpalinnan Petri Ilmarinen: "Teemme edelleen töitä sen kanssa, että ihmiset uskovat, että täällä on lunta ja olemme auki niin kuin kalenterissa lukee."
Hämeenlinnalainen Iida Nopanen aloitti lasketteluharrastuksensa viisivuotiaana Kalpalinnan hiihtokoulussa. Hän tulee rinnettä alas hiihdonopettaja Leena Ilmarisen turvin. Kalpalinnan hiihtokoulut ovat olleet suosittuja ja tunteja on pidetty satoja. Enemmänkin olisi pidetty, mutta opettajista on pula. Kuva: Esko Tuovinen
Hämeenlinnalainen Iida Nopanen aloitti lasketteluharrastuksensa viisivuotiaana Kalpalinnan hiihtokoulussa. Hän tulee rinnettä alas hiihdonopettaja Leena Ilmarisen turvin. Kalpalinnan hiihtokoulut ovat olleet suosittuja ja tunteja on pidetty satoja. Enemmänkin olisi pidetty, mutta opettajista on pula. Kuva: Esko Tuovinen

Punaisen kypärän ja laskettulasien alta näkyy nenänpää ja tiukassa mutrussa oleva suu.

Viisivuotiasta Iida Nopasta jännittää, sillä hän on ensimmäistä kertaa laskettelurinteessä ja yhdessä vuotta vanhemman Aapo-veljensä kanssa Kalpalinnan kolmipäiväisessä hiihtokoulussa.

Tytön turvana on hiihdonopettaja Leena Ilmarinen, jonka kanssa hän laskee rinteen alas. Veli päästelee lastenrinteen alas yksin. Hän on kuin vanha tekijä.

Lasten äiti Tiia Nopasen mukaan olo on nostalginen. Hän on tuonut lapsensa paikkaan, jossa hän itse nuorena kävi ahkerasti laskettelemassa.

– Olen aina tykännyt tästä paikasta. Tänne on helppo tulla, on ollut hyvä palvelu ja kivat rinteet, hän sanoo.

“Positiivisesti yllätyin”

Myös hämeenlinnalaiselle Helmi Parkkilalle laskettelukerta on ensimmäinen. Viisivuotias tyttö menee mutkitta muiden mukana hissijonossa ja uskaltautuu rinnettä alas yksinään.

– Positiivisesti yllätyin, kun nettisivuja katsoin, että tämä on näinkin laaja. En aiemmin ole perehtynyt paikkaan, kun en ole Hämeenlinnasta alun perin, isä Tommi Parkkila kertoo rinteen laidalta.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Viisivuotias Helmi Parkkila osallistui isoveljensä kanssa Kalpalinnan kolmipäiväiseen hiihtokouluun. Kuva: Esko Tuovinen

– Hiihtokouluissa on ollut kysyntää niin paljon, että olemme joutuneet myymään ei oota. Viime vuonna möimme muutamia kymmeniä tunteja, nyt satoja tunteja, Kalpalinnan toimitusjohtaja Petri Ilmarinen kertoo.

Syynä on opettajapula.

– Opettajia ei ole vapaana. Kaikki keskukset huutavat opettajia.

Kalpalinnan hiihtokoulua on pyörittänyt Janakkalan Jana sekä keskuksen oma väki.

Ensi kaudeksi olisi tavoitteena käynnistää uudelleen Kalpalinnan oma hiihtokoulu, mikä helpottaisi opettajatilannetta.

Viikko kerrallaan ja taivaalle tähyillen

Maaliskuinen talvilomaviikon aamu on aurinkoinen. Ympärillä avautuvat valkoisena hohtavat rinteet.

Näistä rinteistä, tai osasta niitä, laskettelijat pääsevät ottamaan ilon irti Ilmarisen arvion mukaan ehkä vielä noin kuuden viikon ajan.

Ainakin keskuksen pohjoispuolella lasketellaan miehen arvion mukaan vielä huhtikuussa.

– Mitä sitten hallitus ja valtioneuvosto päättävät, hän lisää.

Keskuksessa katsellaan taivaalle, seurataan säätiedotuksia ja toivotaan parasta: Eli pakkasia. Lisälumikaan ei olisi pahasta.

– Viikko kerrallaan katsotaan, miten pitkälle päästään.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen

Löysikö kuusivuotias Aapo Nopanen itselleen uuden harrastuksen Kalpalinnan rinteiltä? Kuva: Esko Tuovinen.

Alkukaudesta rinteille ammutusta lumesta osa on jemmassa rinteissä, josta sitä voidaan koneella siirtää tarvittaviin kohtiin. Parhaimmillaan lumipatja on kaksi metriä.

Arimpia alueita ovat keskuksen eteläpuoli sekä hankalasti lumetettavat hissiladut.

– Olemme miettineet, että ampuisimme pieniä paikkosarjoja ohuisiin kohtiin. Hissiladuille himottaisi laittaa pikkuisen lisää lunta ensi viikolla, kun on pakkasta.

“Olemme todistaneet, että olemme olemassa”

Parhaimpina päivinä Kalpalinnassa on kävijöitä ollut toistatuhatta ja hyvinä päivinä useita satoja.

– Olemme todistaneet, että olemme olemassa, laitteet toimivat ja lumitilanne on hyvä, Ilmarinen kiittelee.

Lue myös: Kalpalinnassa pääsee talvella laskettelemaan, mutta kestää vuosia, että keskus on nykystandardien mukainen (23.8.2019)

Kausikorttien myynninkin suhteen on ollut selvää parannusta viime kauteen verrattuna, joka oli uusien omistajien ensimmäinen. Paikkansa vakiinnuttaneiden laskettelurinteiden lukemiin on vielä matkaa.

– Vielä yksi nolla puuttuu perästä. Ensi kautena meillä on (kausikorttien myynnissä) kolme nollaa ja etunumeroa katsellaan, miten korkealle se nousee, Ilmarinen uskoo.

Lastenrinteessä oli samaan aikaan vähän isompien lasten ryhmää vetämässä Kalpalinnan toimitusjohtaja Petri Ilmarinen. Kuva: Esko Tuovinen.

Pitää vaan jaksaa ja tehdä parhaansa

Vaikka kautta on vielä jäljellä, Ilmarinen katsoo luottavaisesti jo ensi kauteen.

– Teemme edelleen töitä sen kanssa, että ihmiset uskovat, että täällä on lunta ja olemme auki niin kuin kalenterissa lukee. Hankimme lisää kalustoa ja laitamme paikkaa kuntoon, ja kehitämme sitä.

Kiteytettynä:

– Teemme parhaamme.

Ilmarinen uskoo, että koronapandemian aiheuttama poikkeustila jatkuu maailmassa vielä pitkään, ja se pitää ottaa huomioon.

– Nyt ei saa katkaista itseään, pitää vaan jaksaa.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset