Kaupunkiuutiset

”Kansallispuku on juhlapukujen aatelia”

– Kansallispuvut, jotka ovat uusintoja kansan 1700 ja 1800 -luvuilla käyttämistä juhlapuvuista, ovat tänä päivänä juhlapukujen aatelia, totesi kansallispukukonsultti Taina Kangas Lammilla Turvantalossa järjestetyssä kansallispukujen tuuletustapahtumassa sunnuntaina.

Hankintana kansallispuku on – ja on ollut iso sijoitus työhön ja materiaaleihin. Nykyisin hinnat nousevat parista tuhannesta ylöspäin. Joitain vuosia sitten suosittuja olivat kurssit, joilla puvun valmistaminen opetettiin kädestä pitäen. Perinteisesti kansallispuku on valmistettu käsityönä. Lammilla näitä ompelukursseja järjesti monena vuonna käsityönopettaja Toini Kääriäinen. Hän vastasi vuonna 1982 tarkistetun Lammin naisen kansallispuvun, vuonna 1941 Helkatyttöjen käyttöön tehdyn puvun, tarkistamisesta ja täydentämisestä.

Lammin-Padasjoen miehen kansallispuku sulhasliiveineen ja säämiskästä ommeltuine luukkuhousuineen valmistui 1990-luvun alussa.

Ohjeet ensimmäisten kansallispukujen valmistamiseen julkaistiin vuonna 1993.

Pohjoisesta etelään

Tilaisuudessa pukuja esitellyt, tuuletuspäiväidean äiti Eila Rokkila Lammi-Seurasta kertoi, että viime vuosina jyrkät säännöt kansallispuvun käytöstä ovat väljentyneet. Kansallispuvuista voi valita itselleen mieluisan tai kuten aiemmin yleisesti on ollut tapana, kotiseutunsa puvun.

– Puvun eri osia, vaikkapa liivin tai hameen voi yhdistää muihin asuihin. On vain muistettava, ettei kokonaisuus silloin ole kansallispuku.

Yllään Eila Rokkilalla oli itse valmistamansa Asikkalan puku ja päähineenä piskuinen ja soma tano, kun Hämeen puvussa päähineenä on tanu. Kansallispuvun kanssa hän käyttää itse tekemäänsä tuohikoria nenäliinan säilyttämiseen.

Pukuja tuuletuspäivässä oli esillä eri puolilta maata Rovaniemeltä länsisuomalaisiin ja karjalaisiin kansallispukuihin. Pisteenä i:n päällä Tuukkalan korurikkaat muinaispuvut ja Mynämäen sammaleenvihreä pitäjänpuku.

Hämeen naisen kansallispuvun heleisiin väreihin sonnustautunut Ritva Pakari totesi kansallispuvun lisäävän tunnetta hämäläisyydestä.

Maisa Koskinen nosti Lammin puvun yksityiskohdista esiin muun muassa gobeliinikankaisen taskun silkkinauhoin somistettuna.

Kansallispuvun hän kertoi pukevansa ylleen erilaisiin juhlatilaisuuksiin, aikanaan se oli myös naislaulajien esiintymisasu.

Tuuloslainen Anneli Näsi pyörähteli pomsi-hameisessa Akaan seudun puvussa ja vilautti sen alta valkoista pellavaista alushametta.

Hamekankaat ovat villaa, pääasiassa pomsisidosta eli parkkumia. Kankaan pinta on voitu vanuttaa, kuten verka. Vanhimmat hamekankaat on kudottu ohuella kampalangalla, mutta uusimmissa, tarkistetuissa kansallispuvuissa hamekangas on kudottu karkealla karstalangalla.

Länsisuomalaisissa päähineissä eli tykkimyssyissä tunnusomaista on nyplätty pitsi kopan reunassa.

Karjalaiseen Pyhäjärven naisen kansallispukuun kuuluvat vyötäisille lappavyö ja vyölliset, joihin kuuluu puukko, neulakotelo ja tuluspussi tulentekovälineineen. Peräpohjolaisessa Rovaniemen puvussa taas vyötäisillä riippuu pirtanauhasta tasku sekä vaskinen emännänavain ja koukku.

Kansallispuku ulos kaapista

Parhaimpaansa pukeutuneena tapahtumassa omaa- tai lainapukuaan esitteli yli 50 lammilaista tai lähiseudun asukasta. Pääasiassa naisista koostunutta joukkoa värittivät muutamat estradille rohkaistuneet lapset ja miehet: Pauli Hirviniemi, Antti Silpola, Reima Numminen ja Tauno Salomäki.

Tilaisuuden yhteydessä paljastettiin Turvan talon alakerrassa vitriini, jossa tulijaa tervehtii nukkepariskunta, nainen Lammin- ja mies Lammin-Padasjoen pukuun puettuna.

Lammi-Seuran järjestämä kansallispukujen tuuletuspäivä Laulupoppoon esityksineen ja vitriinin paljastustilaisuus olivat osa Lammi-viikon tapahtumia. Yleisöä paikalla oli esittelijät mukaan laskettuina puolitoista sataa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

8.7.2020

Päivän Hämeen Sanomat

13.7.2020

Fingerpori

comic