Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Kari M. Räntilän silmissä Ahveniston vesi muuttuu Pollockin taiteeksi – "Kun sopiva kuvauskohde löytyy, kädet tärisevät ja innostus nousee"

Hämeenlinnalaisen Räntilän valokuvagrafiikan näyttely on esillä Galleria Raamidaameissa tammikuun ajan.
Hämeenlinnalainen Kari M. Räntilä kertoo löytävänsä kuvauskohteensa usein läheltä. Heijastukset, pinnat ja varjot ovat hänen valokuvissaan keskeisessä roolissa, mutta Räntilä tuo kuviinsa myös syvempiä merkityksiä. Kuva: Riku Hasari
Hämeenlinnalainen Kari M. Räntilä kertoo löytävänsä kuvauskohteensa usein läheltä. Heijastukset, pinnat ja varjot ovat hänen valokuvissaan keskeisessä roolissa, mutta Räntilä tuo kuviinsa myös syvempiä merkityksiä. Kuvat: Riku Hasari

Valokuva voi muistuttaa grafiikkaa, ja päinvastoin.

Galleria Raamidaameissa on tammikuussa esillä hämeenlinnalaisen Kari M. Räntilän näyttely Eedenin tyttö.

Näyttelyn teokset ovat grafiikanomaisia. Kysymys on kuitenkin valokuvista, joiden graafinen vaikutelma ei tule niinkään kuvankäsittelystä, vaan aiheista.

Räntilä kutsuu töitään valokuvagrafiikaksi.

– Se liittyy sekä tekniikkaan että aihevalintaan. Hyvää graafista valokuvaa ei saa tehtyä, jos varsinainen kuva ei ole riittävän laadukas.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Teosten nimissä on usein myös syvempiä merkityksiä sekä viittauksia taidehistoriaan. Kuva: Riku Hasari
Näyttelyssä on kaikkiaan 22 työtä. Kuvassa etualalla teos Rantaveden virtaa. Kuva: Riku Hasari

Kuva syntyy kuvaamalla, ei kikkailemalla

Näyttelyssä on esillä kaikkiaan 22 työtä, jotka on otettu vuosien 2009–19 välillä.

– Kun kuvaan, minulla on kolme keskeistä lähtökohtaa: heijastukset, pinnat ja varjot. Jotain niistä yritän aina tavoittaa kuvattavasta kohteesta. Siihen olen pyrkinyt myös näissä kuvissa.

Valokuvien aiheet löytyvät tavallisesti läheltä, kotikaupungista.

– Kun kuvatessani osun oikeantyyppiseen asetelmaan ja sopiva kuvauskohde löytyy, kädet tärisevät ja innostus nousee. Yleensä tosin se vähän tasaantuu, kun tulen kotiin ja katson kuvia tietokoneen ruudulta, valokuvaaja pohtii.

Vaikka teokset ovat grafiikanomaisia, Räntilä ei kuitenkaan kikkaile kuvankäsittelyllä.

– Pyrin käyttämään perussäätöjä, tarkennusta, valoa ja jotain filtteriä, ja se on pääosin siinä. Jos kuva on sellainen, että sitä voi tietyillä hennoilla kuvankäsittelyillä nostaa esiin, niin se on ok. Näyttelyn töistä pari on kollaasikuvaa mutta pääsääntöisesti työni ovat puhtaita valokuvia, joissa oikeanlainen kuvaus tekee sen kuvan.

Merkityksiä monessa tasossa

Räntilä on jo eläkkeellä. Hän on koulutukseltaan teologi ja toiminut aiemmin muun muassa tutkijana ja toimittajana.

– Viimeiset kymmenen vuotta olen harrastanut valokuvausta hyvinkin vakavasti. Olen kiinnostunut ontologiasta, joka osana filosofiaa tutkii olevaisen perimmäistä olemusta. Kun kuvaan, pyrin valokuvassa tuomaan esiin myös olemiseen liittyvän tarkastelukulman.

Myös teosten nimillä on syvempiä merkityksiä. Esimerkiksi kuvassa Ja valtaistuimet asetettiin on viittaus tiettyyn kohtaan Vanhan testamentin Danielin kirjassa.

– Viittaan yli sen todellisuuden, mikä valokuvassa näkyy.

Teoksissa on myös vaikutteita taidehistoriasta. Räntilä on viehättynyt etenkin amerikkalaisten Jackson Pollockin ja Ad Reinhardtin abstraktista ekspressionismista kuin myös 1950-luvun suomalaisesta konkretismista.

– Esimerkiksi teos Jackson Pollock Ahvenistolla sai nimensä sen mukaan, kun olin kuvannut Ahvenistolla veden pintaa, ja huomasin, että kuva toi mieleeni Pollockin roiskemaalaukset.

Kari M. Räntilän näyttely Eedenin tyttö on esillä Galleria Raamidaameissa 30. tammikuuta asti.

Kari M. Räntilä

Asuu Hämeenlinnassa.

Perhe: vaimo ja tytär.

Toimittaja, teologi (eläkkeellä).

Ortodoksisen kirkon pappi.

Toiminut päätoimittajana ortodoksisessa Analogi-lehdessä, kirjallisuustoimittajana ja suomentajana.

Kirkkoraamatun apokryfikirjojen suomentaja.

Yliopistonopettaja ja tutkija (klassiset kielet, raamatuntutkimus).

Toimitettua kirjallisuutta yli 20 nidosta.

Naivistit Iittalassa -säätiön puheenjohtaja.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset