Kaupunkiuutiset

Kasper opetteli lintulajeja

Juuri seitsemän vuotta täyttänyt hämeenlinnalainen Kasper Kurjenmaa kuuli viime viikolla eskariopettajaltaan Aulangolla järjestettävästä lintujen pihabongaustapahtumasta. Kasper patisti hetimmiten isoäitinsä Paula Jokivalon linturetkelle.

– Tämä oli ensimmäinen linturetkeni enkä oikein vielä tunne lintulajeja. Täällä niitä sitten oppii. Mukavaa täällä kuitenkin on, Kasper totesi silmitellessään joululahjaksi saamillaan kiikareilla ulkoilumajan lintujen ruokintapaikan elämää. Kännykkäkameralla osa linnuista tuli myös ikuistettua.

Aulangon tapahtuma kuului yhtenä osana viikonlopun valtakunnalliseen pihabongaus-tapahtumaa. Se oli myös lähtölaukaus Bird Life Suomen 100-lintulajia kampanjaan, joka on yksi osa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta.

Viikonlopun aikana suomalaiset näkivät eniten talitiaisia, sinitiaisia ja harakoita.

Kasperin isoäiti Paula Jokivalo oli varustautunut retkelle tietysti asiaan kuuluviin eväin, sillä luvassa oli myös makkaranpaistoa nuotiolla mitä parhaimmassa tammikuisessa talvisäässä.

– Itsekään en ole varsinainen lintuharrastaja, vaikka seuraan oman pihan lintulaudalla kuhisevaa elämää, Paula Jokivalo totesi.

Tapahtuman järjestäneet Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen edustajat puolestaan lukevat Jokivalon lintuharrastajaksi.

– Ihmiset eivät itsekään miellä sitä, että lintujen elämän seuraaminen vaikkapa siinä kotipihan lintulaudalla on jo harrastus. Siinähän ruokitaan, katsellaan ja seurataan lintuja sekä eri vuodenaikojen muutoksia lintulajeissa ja niiden elämässä. Se on hyvinkin lintuharrastus, lintuharrastaja Panu Villanen todistaa.

Yleisesti lintuharrastajiksi mielletään paikasta toiseen säntäilevät bongarit, jotka metsästävät aina vain lisää lajihavaintoja omaan listaansa. Todellisuudessa lintuharrastajia on melkein yhtä laaja kirjo kuin lintuja itsessään–on rengastajia, kannanlaskijoita, muuton tarkkailijoita, pesinnän seuraajia, valokuvaajia, kotipiirin lintujen seuraajia.

Aulangon maasto on erittäin hyvä kohde talviselle lintujen tarkkailulle. Puistometsän erilaisuus näkyy esimerkiksi monipuolisessa tikkakannassa, sillä alueella esiintyy useita eri tikkalajeja.

– Hämeenlinnan seutu on Sisä-Suomessa Vanajaveden laakson ansiosta erittäin hyvää aluetta lintujen tarkkailuun. Täällä näkyvät muuttolinnutkin monipuolisesti, Villanen jatkaa.

Suomen vahvasti erilaiset vuodenajat tekevät lintuharrastuksesta monipuolisen, kun linnut muuttavat, pesivät ja laulavat eri tavalla vuodenkierron mukaan.

Lintuharrastajat odottavat pian alkavaa kevättä hartaudella, kun luonto raikaa erilaisia lintujen ääniä.

Kanta-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Juhani Kairamo patistaa linnuista kiinnostuneita osallistumaan yhdistyksen järjestämille linturetkille.

– Aloitteleva harrastaja saa perustiedot konkareilta. Näin se on aina mennyt.

Linturetkille osallistuvilta ei vaadita mitään erikoisvälineitä. Omat kiikarit ovat tähdellisimmät varusteet harrastuksen alkuvaiheessa.

Pitemmälle lintujen tarkkailussa edenneet omistavat muun muassa kaukoputkia, kameroita ja niiden yhdistelmiä. Nykyisin on saatavilla kameraan liitettäviä sovittamia, joilla voi kuvata kaukoputken kautta tarkkoja yksityiskohtia satojen metrin, jopa kilometrin päästä.

Lintutieteellinen yhdistys järjestää helmikuussa lintuillan ja kevätkokouksen Riihimäellä. Helmikuussa järjestetään myös Panu Villasen luento lintuharrastuksen perusteista. Maaliskuussa on 5.3. pöllöilta Aulangon ulkoilumajalla. Tapahtumia on siitä eteenpäin viikoittain eri teemojen sekä retkien parissa.

Lisätietoja: http://www.khly.fi/

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset