Kaupunkiuutiset

Kaupungin kasvun historiasta voi oppia

Hämeenlinnan kaupunki julkaisi filosofian tohtori Ilkka Teerijoen kirjoittaman Hämeenlinnan historia -teoksen maanantaina Raatihuoneessa. Parahiksi tällä viikolla Aulangolla alkavien valtakunnalisten kotiseutupäivien kynnyksellä valmistuneen kirjan valmisteluista vastasi kuusihenkinen toimikunta, jota johti Seppo Myllyniemi.

– Kirja oli kuin mikä tahansa nykypäivän hanke, joka piti kilpailuttaa, Myllyniemi sanoo.

– Halusimme tekijäksi kokeneen kirjoittajan, jolla olisi tohtorin tutkinto ja valitsimme tehtävään dosentti Teerijoen. Teos täyttää kaikki vaatimuksemme ja ylittääkin ne yli 10 prosenttia suuremmalla laajuudellaan. Sitä ei voi kovin suureksi viaksi lukea.

Julkistamistilaisuudessa puhunut kaupunginjohtaja Timo Kenakkala kutsui teosta mukavaksi syntymäpäivälahjaksi 375-vuotiaalle Hämeenlinnalle ja lupasi pitää tarkan huolen siitä, että kirja saa ansaitsemansa huomion.

Mittava opus

Lähes 700-sivuinen teos sisältää runsaasti kuvamateriaalia, josta valtaosa on ennen julkaisematonta materiaalia. Yksi toimikunnan edellytyksistä oli, että teos mahtuu yhteen niteeseen.

– Tehtävä oli vaikea, koska kaikkien mahdollisten elämänalojen käsittelystä sadan vuoden ajalta olisi helposti syntynyt kolmekin teosta, Teerijoki arvelee.

– Kyseessä on historiallinen yleisesitys, ei tieteellinen tutkimus. Toivon sen olevan mielenkiintoinen juuri tkaupunkilaisten näkökulmasta ja helppolukuisuuteen on panostettu.

Kirjan pääosaan on nostettu elinolojen muuttuminen ja ihmisten arki. Kirjassa pääsevät esille erilaiset elämänalat kunnallishallinnon koukeroista ja rakennuskannan kehityksestä oppilaitoksiin, päivähoitoon ja vanhustenhuoltoon. Myös kulttuurin ja urheilun saavutuksia on huomioitu. Lisäksi käsitellään erilaisten kaupunkilaisten kohtaloita maan suurina kriisiaikoina.

– Aihepiirin runsauden takia valintoja oli pakko tehdä ja yhteistyössä toimikunnan kanssa valitsimme painopistealueeksi vuodet 1945-1980, Teerijoki kertoo.

– Tänä aikana Hämeenlinna muuttui kohtalaisen pienestä kaupungista kasvukeskukseksi. Vuodet 1917-1918 ovat saaneet tekstissä paljon tilaa, koska sen ajan tapahtumilla oli suuri vaikutus myöhempiin aikoihin.

Paremmat ajat?

Teosta on myynnissä Vankilamuseon, Palanderin talon ja Sibeliuksen syntymäkodin museokaupoissa, Hämeen Heimoliiton toimistossa sekä Kotiseutupäivien avajaisissa Hämeenlinnan torilla ensi perjantaina. Teerijoki esittelee opusta yleisölle toritapahtumassa kello 13.00-14.30.

– Varmasti löytyy ihmisiä, joiden mielestä kirjassa olisi voitu käsitellä yhtä tai toista aihetta perusteellisemmin, Teerijoki pohtii.

– Tämä on vain yksi näkemys Hämeenlinnan historiasta, eikä välttämättä ollenkaan parempi kuin joku muu. Kaupungista on kirjoitettu ansiokkaita historioita, mutta ne ovat jo sata vuotta vanhoja. Niiden päivittäminen olisi toivottavaa.

Tietokirjailija ihmettelee näkemystä, ettei historiasta voisi oppia mitään.

– Se ei pidä paikkaansa. Sadan vuoden aikana Hämeenlinnassa on tehty valtavia muutoksia, jotka ovat lähes poikkeuksetta vieneet kehitystä eteenpäin.

– Menneisyyden kurjuutta muistellessa ei tarvitse mennä 1800-luvun vaivaistaloihin. Esimerkiksi sotien välisenä aikana 60 asukkaan kunnalliskodissa työskenteli vain kolme hoitajaa. Näistä asioista ei ole vanhojen aikojen haikailijoiden pahitteeksi tietää.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset