Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Kaupunki tehosti kiinteistöjen valvontaa ja nettosi 1,8 miljoonaa lisää kiinteistöveroja - 12 700 rakennusta oli verotuksen ulkopuolella

Kiinteistöveron alaiseksi rakennukseksi tulkitaan sellainen rakennus, jonka pinta-ala on yli viisi neliömetriä. Kuva: Juhani Karvonen

Hämeenlinnan seudulta on löytynyt noin 12 700 rakennusta, jotka eivät ole olleet kiinteistöverotuksen piirissä. Kaupungin vuotuinen verotuotto kasvaa noin 1,8 miljoonaa euroa.

Osassa kiinteistöjä vero tulee nousemaan niille aikanaan tehtyjen laajennusten tai muuttuneen mittauskäytännön takia.

– Vuodesta 1993 verotuksessa on laskettu neliöt ulkomittojen mukaan. Sitä ennen verotettavat neliöt määräytyivät sisätilojen asuttujen neliöiden perusteella. Sen jälkeen verotukseen on kuuluneet kaikki tilat muun muassa kellarit. Kaikki kiinteistöjen omistajat eivät ole tätä muutosta huomanneet ilmoittaa, sanoo projektipäällikkö Tuija Lilja.

 

Hämeenlinnan kaupungin strateginen työryhmä päätti vuonna 2014 käynnistää rakennusten selvitystyön. Hanke alkoi vuonna 2015. Tarkoituksena on saattaa kaupungin alueen rakennuskannan tiedot ajan tasalle.

Liljan mukaan vanhan rakennuskannan osalta päivitys on tarpeen. Kiinteistöveron alaiseksi rakennukseksi tulkitaan sellainen rakennus, jonka pinta-ala on yli viisi neliömetriä.

– 1970-luvulla kaikilta rakennuksilta ei vaadittu rakennuslupaa. Ne olisi kuitenkin pitänyt myöhemmin ilmoittaa verokantaan. Ennen lupaa ei tarvittu alle 30 neliön rakennuksille, joita on rakennettu paljon pihapiireihin. Ne olisi pitänyt rekisteriin ilmoittaa, mutta aina eivät ihmiset ole asiaa huomanneet tehdä. Esimerkiksi autotallia tai liiteriä ei ole aina mielletty asuinpinta-alaan kuuluviksi verottaviksi neliöiksi.

Poikkeuksena ovat saunat, jotka neliömäärästä riippumatta tarvitsevat aina rakennusluvan ja kuuluvat kiinteistöverotuksen piiriin.

Liljan mukaan verotukseen eivät kuulu sellaiset rakennukset, joissa yksi seinä on avoin.

– Jos rakennuksesta puuttuu vähintään yksi seinä, on kyseessä katos, jota ei veroteta. Salaa rakentaminen on hyvin harvinaista, koska nykyisin tonttien rakennuskanta paljastuu joka tapauksessa satelliittikuvista.

 

Rakennuslupia on myönnetty jo 1950-luvun alkupuolelta lähtien. Vähitellen käytäntö on asteittain tiukentunut.

– Verotuksen ulkopuolelle on jäänyt yli satavuotiaitakin rakennuksia. Kukaan ei vain ole tullut huomanneeksi, että ne kuuluvat verotettavaan kiinteistökantaan.

Liljan mukaan hanke jatkuu vielä sellaisten kohteiden osalta, joissa rakennusluvat ovat menneet umpeen.

– Otamme yhteyttä ja selvitämme, onko rakentaminen lainkaan alkanut vai onko esimerkiksi lopputarkastus jäänyt tekemättä, eikä kiinteistöä ole saatu näin verokantaan. Uudet kiinteistöverolaput tulevat maaliskuussa ja kiinteistöjen omistajilla on aikaa tehdä muutokset toukokuun alkuun mennessä.

Uusi laki sallii, että kunta voi periä kiinteistöveron viisi vuotta takautuvasti.

– Hämeenlinnassa emme ole siihen lähteneet, koska työ olisi aikaa vievää, sanoo Lilja.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset