Kaupunkiuutiset

Keisarinmänty on yli 400 vuotta vanha

Kaupungin alueella on kaikkiaan 50 eri päätöksellä rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä. Suurin osa luonnonmuistomerkeistä on rauhoitettu 1960-luvulla. Luonnonmuistomerkkien perustamisesta säädetään luonnonsuojelulaissa.

Luonnonmuistomerkkejä on kartoitettu Hämeenlinnan seudullisessa ympäristötoimessa erityisesti vuosina 2014-2016. Nyt niistä on julkaistu kaksi erillistä teosta, Hämeenlinnan seudun luonnonmuistomerkit ja Hattulan luonnonmuistomerkit, Ympäristöasiantuntija Heli Jutilan on toimittanut molemmat julkaisut ja Hämeenlinnan seudun osuus on tällä hetkellä luettavissa kaupungin nettisivuilla osoitteessa www.hameenlinna.fi.

Koska suurin osa luonnonmuistomerkeistä on puita ja ne vanhenevat koko ajan, joudutaan vuosittain lakkauttamaan kohteita. Kuntalaisia kannustetaan Luonto ja vesi -juhlavuoden kunniaksi hakemaan luonnonmuistomerkkirauhoitusta omistamilleen merkittäville kohteille.

Yleisimmin Hämeenlinnassa luonnonmuistomerkkeinä on rauhoitettu suuria tai erikoisia puita. Hattulassa on 33 eri päätöksellä rauhoitettua luonnonmuistomerkkiä, joista puita on 31 kohteessa. Rauhoitettujen lajien joukkoon kuuluu esimerkiksi hieskoivu, mänty, kuusi, kynäjalava ja lehmus.

Yksittäisten puiden lisäksi on rauhoitettu puuryhmiä, puu- ja pensaskujia. Luonnonmuistomerkeiksi on rauhoitettu myös kiviä. Lammilla luonnonmuistomerkkinä on rauhoitettu yksi lähde ja siitä lähtevän puron alkuosa. Hattulassa taas rauhoituksen on saanut muurahaiskeko.

Kaupungin kuuluisimpia luonnonmuistomerkkejä Pikku-Parolassa seisova Keisarinmänty, josta teoksessa kerrotaan seuraavasti:

”Keisarinmännyn tarkkaa ikää ei tiedetä, mutta arviolta se on noin 400 vuotta vanha. Se on Suomen paksuin mänty. Nimi keisarinmänty juontaa juurensa siitä, että monet monarkit ja hallitsijat ovat aterioineet sen suojaisien oksien alla.

Keisarinmäntyä on kutsuttu myös Rakuunanmännyksi. Tarinan mukaan eräs Ruotsi-Suomen armeijan rakuuna olisi piilottanut puun onkaloon 1808 joukko-osastonsa lipun, jotta venäläiset eivät löytäisi sitä. Suomen joukot olivat silloin peräytymässä ylipäällikkö Klingsporin johdolla Hämeenlinnasta aina Pohjanmaalle saakka.

Puun juurella ovat pysähtyneet Kustaa III vuonna 1783 ja Kustaa IV Adolf vuonna 1802. Silloin puuta kutsuttiin vielä kuninkaanmännyksi. Myös Aleksanteri I on ruokaillut puun juurella vuonna 1819.  

Kaikkein merkittävin vierailu kehkeytyi kuitenkin keisari Aleksanteri II:n käynnistä. Perimätiedon mukaan myös Aleksanteri II aterioi käyntinsä aikana männyn katveessa. Keisari saapui 29. heinäkuuta 1863 junalla Helsingistä Hämeenlinnaan väkijoukkojen hurratessa suositulle hallitsijalle.”  

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

2.12.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

4.12.2020