Kaupunkiuutiset

Kerrosviljely on vientitavaraa

Puutarha-alalla menee Suomessa edelleen hyvin. Usko tulevaisuuteen on vahva, sillä puutarha-viheralan työt ovat hienoisessa nousussa. Suomi on myös edelläkävijä kerrosviljelyn saralla, mikä on tällä hetkellä maailmanlaajuinen trendi.

– Suomi on kärkimaa ihan maantieteellisen sijaintinsa ansiosta. Meillä on kehitetty systemaattisesti pimeän ajan kasvattamista. Nyt olemme yksi maailman johtavista maista tekniikan ja ammattitaidon puolella. Toivottavasti tämä pystytään hyödyntämään lähivuosina myös vientituotteena, Kauppapuutarhaliiton toiminnanjohtaja Jyrki Jalkanen totesi Lepaa 2016-näyttelyssä.

Torstaista lauantaihin kestänyt tapahtuma järjestettiin Lepaalla jo 53. kerran. Näyttely on Pohjoismaiden suurin ja yksi koko Euroopan vanhimmista alan tapahtumista. Noin 10 000 asiantuntija- ja kuluttajavirasta vetävä tapahtumakokonaisuus on muun muassa kaupunkien, seurakuntien ja viherrakentajien kohtaamispaikka. Näyttelyssä oli esillä runsaasti alan uusinta uutta, muun muassa juuri kerrosviljelyn esittelyä.

Väestökasvun seurauksena ruuantuotantoon tarvitaan kokonaan uusia viljelytekniikoita. Kerrosviljely on yksi merkittävä vaihtoehto. Jyrki Jalkasen mukaan hänen 40 vuotta kestäneellä työurallaan ei ole noussut kansainvälisen mielenkiinnon kohteeksi yhtä kiinnostavaa kokonaisuutta kuin kerrosviljely.

– Erilaiset konttivaihtoehdot ovat jo nykypäivää vihannesten ja yrttien viljelyssä. Niitä voi sijoittaa esimerkiksi talojen katoille tai vinttikerroksiin, käytännössä ihan mihin tahansa. Tämä on uutta, Jalkanen selvittää.

Valaistuksen järjestäminen on ratkaiseva osa tätä kokonaisuutta:

– Kurkun, tomaatin, salaattien sekä yrttien sato voidaan moninkertaistaa LED-valotuksella nykyiseen tuotokseen verrattuna. Tässä asiassa suomalaiset ovat huippuosaajia.

Jalkasen mukaan suomalaisten koulutus viljelyn tällä saralla on aivan kansainvälistä kärkeä. Hän näkee Hamkin Lepaan puutarhakoulutuksella olevan tämän vuoksi isoja mahdollisuuksia.

– Viljelyssä tarvitaan aina osaavia ihmisiä. Meiltä niitä löytyy, Jalkanen vakuuttaa.

Suomalaiset eivät vieläkään syö riittävästi kasviksia ja marjoja. Keskivertoihminen syö päivässä 360 grammaa, kun suositus on vähintään 500 grammaa. Kansainvälisesti suunnitellaan tavoitteen nostamista jo 600 gramman päiväannokseen.

Kotimaista tuotantoa on kaksi kolmasosaa, yksi kolmannes on tuontitavaraa.

– Tuonti on pakostakin, koska hedelmäpuolella tuotanto supistuu vain omeniin ja päärynöihin, näyttelypäällikkö Elina Vuori muistuttaa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset