Kaupunkiuutiset

Kieltokylttien määrä lisääntyy 
hiljakseen Hämeenlinnassakin

– Kieltokylttejä on tullut Hämeenlinnaan kymmenessä vuodessa ainakin puolella lisää. Ne lisääntyvät hiljakseen. Selkeästi eniten yksityisalue -merkkejä täällä on ranta-alueilla, kokenut hämeenlinnalainen retkeilijä Pertti Laaksonen kertoo.

Laaksonen ei itse retkeile koskaan yksityisalueella.

– Kyllähän se kielto pelästyttää aina sen verran, ettei viitsi mennä.

– Hämeenlinnan kaupunki on myynyt yksityisille jonkin verran ranta-alueitaan. Eräältä alueelta lähti samalla kyläläisten pitkäaikainen uimapaikka ja retkeilyjärjestöjen majoja. Totta kai se harmitti. Ei sinne voi enää mennä.

Kieltokyltit voi jokamiehenoikeuksien nojalla kuitenkin ohittaa, jos alue ei ole kotirauhan suojaamaa pihamaata ja liikkumisen kieltämiselle ei ole lakiin perustuvaa syytä.

– Metsien ohella myös rannalle saa mennä kävelemään tai uimaan, kunhan se ei ole pihaa ja ei aiheuta vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle. Jotkut ovat rakentaneet aitoja mailleen. Piha-aluettaan ei voi kuitenkaan mielensä mukaan laajentaa. Piha-alueen ulkopuolisen aidan saa jokamiehenoikeuksien nojalla ylittää, jos se ei aiheuta vahinkoa, Metsähallituksen Etelä-Suomen aluepäällikkö Jouni Aarnio sanoo.

Aarnio korostaa, että maanomistajalla on silti lähtökohtaisesti oikeus rakentaa aita. Piha-alueella aita suojaa ulkopuolisilta kulkijoilta. Etäämmällä aita voi taas olla merkki suojeltavasta omaisuudesta.

Moni luulee yhä, että jokamiehenoikeudet ovat perinteisiin ja hyväntahtoisuuteen liittyvä maan tapa. Asia ei ole todellisuudessa näin.

Jokamiehenoikeudet perustuvat Suomen lakiin ja asetuksiin.

– Keskeisimmät jokamiehenoikeuden käytön periaatteet johdetaan Suomen perustuslaista. Jokamiehenoikeudet pohjautuvat lisäksi ainakin 14 vahvaan lakiin; mm. luonnonsuojelu-, rikos-, vesi- ja poliisilakeihin, Jouni Aarnio täsmentää.

Suomessa on ainutlaatuinen mahdollisuus nauttia luonnosta. Moni ulkomaalainen saapuu Suomeen ihastelemaan nimenomaan jokamiehenoikeuksia ja laajoja metsäalueita. Ne ovat yksi maamme matkailuvalteista.

Jokamiehenoikeuksia ei voi rajoittaa tuosta vain. Aarnio sanoo, ettei maanomistaja saisi kieltää laillista liikkumista alueellaan. Liikkumisen voi kieltää, jos sille on maankäytöllisiä tai laillisia esteitä.

– Jos yksityistie ei ole saanut valtiolta tai kunnalta avustusta kymmeneen vuoteen, saa tienhoitokunta laittaa yksityistie -liikennemerkin ja tätä tehostavan puomin tielle. Puomista huolimatta tiellä saa liikkua jokamiehenoikeudella; kävellen, hiihtäen, pyöräillen ja ratsastaen.

Jokamiehenoikeuksien mukaisesti luonnossa ja vesillä saa liikkua vapaasti kävellen, hiihtäen, soudellen, pyöräillen, meloen ja uiden. Metsissä saa marjastaa, sienestää, telttailla, valokuvata ja kerätä luonnonvaraisia, rauhoittamattomia kukkia. Ratsastaa saa, jollei aiheuta vähäistä haittaavampaa kulutusta maastolle. Mato-onkea ja pilkkiä järeämpiin välineisiin tarvitaan kalastuslupa.

Velvollisuuksien noudattaminen kuuluu jokamiehenoikeuksista nauttiville. Luonnossa ei saa roskata eikä tulta saa tehdä ilman maanomistajan lupaa. Pihoille, viljelyksille, taimikkoon, eläinten aitauksiin ja työmaille ei saa retkeilijä mennä, eikä kotirauhaa saa rikkoa.

– Yksityisalue -merkkejä on Hämeenlinnassa selkeästi eniten ranta-alueilla, kertoo paikkakunnalla asuva retkeilijä Pertti Laaksonen.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset