Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Kierrätykseen hurahtanut Tara Rantanen loi pihalleen satumaailman – Talon historia liittyy unisaarnaaja Maria Åkerblomiin

Tara Rantasen puutarha on 98-prosenttisesti rakennettu kierrätystavaroista, joista monet ovat olleet jo matkalla kaatopaikalle. Kuva: AP Sarjanto
Tara Rantasen puutarha on 98-prosenttisesti rakennettu kierrätystavaroista, joista monet ovat olleet jo matkalla kaatopaikalle. Kuvat: AP Sarjanto

Rengossa oleva puutarha kiinnittää huomion heti pihaan käännyttäessä. Erikoiset esineet, kasvit ja asetelmat vetävät oudolla tavalla puoleensa.

98-prosenttisesti kierrätystavaralla rakennetun ihmemaan takana on kuvataiteilijanakin tuttu Tara Rantanen.

– Halusin toteuttaa omaperäisen ja mielikuvituksellisen satumaan, joka ruokkisi omaa luovuuttani. Ideana on ollut pitää puutarha jotenkin mukavan rohmuisena, mutta sellaisena, että joka paikkaan pääsee ja kaikkialla on katsottavaa.

Puutarhan katseenvangitsija on suihkulähde, jonka keskipisteenä on lelulinna. Kuva: AP Sarjanto
Puutarhan katseenvangitsija on suihkulähde, jonka keskipisteenä on lelulinna.

Hyytävä historia

Rantanen löysi paikan vasta pari vuotta siten. Hän oli pitkään etsinyt uutta kotia, mutta sopivaa ei osunut kohdalle.

– Kun on maalta kotoisin, haluaa maalle takaisin. Olin jo melkein luovuttanut, kun yhtä lipastoa netistä etsiessäni tämä talo lävähti ponnahdusikkunaan. Tulin käymään paikassa ja kaupat tehtiin miltei saman tien, hän kertoo.

Kotipaikassaan Rantasta miellyttää sen miljöö ja rauhallisuus. 1920-luvulla tehdyllä talolla on hiukan hyytäväkin historia. Perimätiedon mukaan se on kuulunut unisaarnaaja Maria Åkerblomin adoptioisälle.

– Talo sijaitsi aikoinaan jossakin Pyyttämön nykyisen grillikioskin lähistöllä. Kukaan ei kuulemma uskaltanut pitkiin aikoihin sitä ostaa Åkerblomin herätysliikkeessä saavuttaman suuren vaikutusvallan takia. 1930-luvun lopulla se siirrettiin sitten hirsi hirreltä tänne, Rantanen kertoo.

Pelastajan roolissa

Talon pihamaa oli Rantasen mukaan vanhaa maalaismaisemaa eli suomeksi sanottuna tekemätöntä ryteikköä.

Nyt tontilla vallitsee jotain järjestyksen kaltaista ja sen yhdessä nurkkauksessa on kierrätettyjen tavaroiden paratiisi.

– Olen kerännyt kamaa roskalavoilta ja ihmisten nurkista. Olen erityisen viehättynyt pelastamaan tavaroita, jotka ovat menossa kaatopaikalle. Olen muun muassa tituleerannut itseni lyhtytohtoriksi, koska kunnostan paljon juuri niitä. Usein ihmiset haluavat ostaa pois viskaamansa lyhdyn takaisin.

Pussauskopin penkki löytyi maahan uponneena Katajiston kartanon pihamaalta. Kuva: AP Sarjanto
Pussauskopin penkki löytyi maahan uponneena Katajiston kartanon pihamaalta.

Parantava vaikutus

Puutarha on saanut nimekseen Tarantola, joka on yhdistelmä tekijästään ja parantola-sanasta. Rantanen korostaakin luomuksensa mielenterveydellistä merkitystä.

– Täällä voin toteuttaa päähänpistojani ja puoliso on suopeasti avittanut aivoitusten teknisissä mutkissa.

Runsaus ympärillä ruokkii tyyneyttä ja puutarhalla on parantava vaikutus.

– Kun normeista ei tarvitse välittää, se helpottaa paineita ja stressiä, Rantanen pohtii.

Roskalavalta löytyy

Monet puutarhan esineistä ovat löytyneet Facebookin Roskalava Hämeenlinna -ryhmän kautta.

– On hienoa, että kierrätys lisääntyy koko ajan, kun ajattelee hiilijalanjälkeä ja kaatopaikkojen kuormitusta. Mielessäni on bisnesidea, jolla jätteiden määrää voisi edelleenkin vähentää pienin kustannuksin, mutta yhteistyökumppaneita sen toteutukseen on vaikea löytää.

Lehvistön varjoista voi löytää vaikka enkelin. Kuva: AP Sarjanto
Lehvistön varjoista voi löytää vaikka enkelin.

Enkeli ja Buddha

Tarantolan ehdoton katseenvangitsija on suihkulähde, jonka keskipisteenä on vanha lasten leikkilinna.

– Linna oli alkujaan pinkki, mutta maalasin sen vihreäksi. Nyt sen nimi on Final death of prinsessa Ruusunen. Olen keskiaikaihmisiä ja linnat ovat aina olleet lähellä sydäntä.

Puutarhan on täynnä yllättäviä yksityiskohtia sekä lukemattomia hahmoja keijuista ja yksisarvisista enkeleihin ja Buddhan patsaisiin. Eksoottisimmasta päästä on vanhoista auton osista rakennettu kukkapylväs.

Tehtaasta ja kartanosta

Eniten aikaa Rantanen sanoo viettävänsä viehättävässä rakennelmassa, jota hän kutsuu pussauskopiksi. Sen tekemiseen on käytetty heinäseipäitä, vanhoja tukihirsiä ja työmaalta ylijääneitä lankkuja.

– Penkki on kaivettu Katajiston kartanon pihalta, jossa se oli painunut osittain maan sisään. Ikkuna on yhdestä Kantolan vanhasta tehdasrakennuksesta.

Ajatusten lentoa

Kukkasista Rantanen suosii eniten ruusuja, liljoja ja kärhöjä. Hän vaalii pihallaan myös vanhaa perua olevia kasveja.

– Portin pielessä kasvaa hämeenkylmänkukka alkuperäisellä paikallaan, mutta sitä en halua lähteä siirtämään.

Mihin suuntaan puutarha tulee jatkossa kehittymään, Rantanen ei osaa vielä sanoa, mutta Tarantola on tekijälleen tärkeä henkireikä

– Se on kuin pysähtynyt maailma, jossa on paljon koettavaa. Puutarha vie ajatukset muualle ja pistää mielikuvituksen kakkosvaihteelle.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset