fbpx
Kaupunkiuutiset

Kodin ilmankosteutta kannattaa 
kannattaa talvella tarkkailla

Talvella limakalvot kuivuvat ja ihoa kiristää. Kodeissa ja työpaikoilla on syytä seurata huoneilman lämpötilaa ja suhteellista kosteutta, sillä ne vaikuttavat ihon ja hengitysteiden oireiluun.

Ulkoilman suhteellinen kosteus on Suomessa lähes aina korkea, tavallisimmin 60 – 90 prosenttia. Kesällä, lämmityskauden ulkopuolella, sisätilojen suhteellinen kosteus seuraa ulkoilman kosteutta eikä siihen juurikaan pysty vaikuttamaan.

TALVELLA ILMAN suhteellinen kosteus on ulkona suuri, mutta lämpimissä sisätiloissa ilman suhteellinen kosteus laskee, koska lämmin ilma sitoo enemmän vesihöyryä kuin kylmä ilma. Pakkaspäivinä ilman suhteellinen kosteus sisätiloissa voi olla laskea jopa 10 prosenttiin.

Lämmityskaudella sisäilman suhteellisen kosteuden tavoiteltava taso on 30 – 40 prosenttia. Missään tilanteessa lämmityskaudella suhteellinen kosteus ei saisi ylittää 45 prosenttia. Jos tämä prosenttiluku ylittyy, talon ulkovaipan kylmiin rakenteisiin voi alkaa tiivistyä vettä. Kosteusvaurion syntyminen ei tällöin ole kaukana. Liian alhainen kosteus taas kuivattaa limakalvoja ja ihoa sekä voi aiheuttaa ärsytysoireita etenkin allergisille ja astmaattisille ihmisille.

JOS ILMA tuntuu kuivalta, pölyiseltä ja tunkkaiselta, voi syynä olla liian korkea sisälämpötila. Lämpötilan pudotus 21 – 22 asteeseen tuo jo helpotusta kuivuuden tunteeseen. Jos kuitenkin lämpötilan pudotuksenkin jälkeen ilma edelleen tuntuu kuivalta, voi harkita ilmankostuttajan ostamista.

Ilmankostuttajaksi on suositeltavaa hankkia höyrystävä ilmankostutin. Tämä siksi, että höyrystävässä ilmankostuttimessa mikrobikasvuston kasvuolosuhteet ovat epäsuotuisimmat. Kostuttimen puhtaudesta ja kalkinpoistosta on ehdottomasti huolehdittava, eli vesi on vaihdettava ja kalkki- ym. saostumat on poistettava säännöllisesti.

KOSTUTUS ei milloinkaan saa olla niin runsasta, että esimerkiksi kylmille ikkunapinnoille alkaa tiivistyä vettä. Aina kun käytetään ilmankostutinta, tulee samalla seurata ilman kosteuspitoisuutta kosteusmittarista. Halvimmat mittarit eivät aina kuitenkaan ole luotettavia.

Lisäksi esimerkiksi niin sanotut hiushygrometrit saattavat vanhuuttaan jämähtää paikoilleen näyttämään yleensä liian korkeita kosteuspitoisuuksia. Paikoilleen jämähtäneen hiushygrometrin voi saada jälleen toimimaan käärimällä se kosteaan pyyhkeeseen ja laittamalla nyytin pariksi tunniksi muovipussiin: tällöin mittarin tulisi näyttää 100 prosenttia. Vastaavasti viemällä mittari kuumaan saunaan, pitäisi sen (ainakin lämmityskaudella) näyttää alle 20 prosenttia.

JOS SISÄILMASSA 45 prosentin raja-arvo ylittyy lämmityskaudella, kannattaa miettiä mahdollista syytä. Syynä voi olla riittämätön ilmanvaihto tai suuri kosteuskuormitus, esimerkiksi runsas veden käyttö, ruuanlaitosta syntyvä kosteus tai vaatteiden kuivatus sisätiloissa. Tämän voi havaita myös esimerkiksi ikkunoihin ja muihin kylmiin pintoihin tiivistyneestä kosteudesta.Tällöin on parannettava ilmanvaihtoa tai vähennettävä kosteuskuormitusta.

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö muistuttaa, että liian kova lämmittäminen kovien pakkasten aikaan aiheuttaa tulipaloja. Äkillinen tai pitkäaikainen kova lämmittäminen saattaa rikkoa tulisijan tai hormit. Lisälämmittimien kanssa täytyy olla erityisen varovainen ja noudattaa ehdottomasti suojaetäisyyksiä ja laitteen turvaohjeita. Kuumat lämmittimet ja patterit voivat sytyttää liian lähellä olevat palonarat materiaalit.

Lähteet: Allergialiitto ja SPEK.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset