Kaupunkiuutiset

Kolumni: Elämän tarkoitus on elämä itse – Jälki ihmisestä ei pääty kuolemaan

Jarmo Eskelinen Kuva: Tuulia Viitanen
Jarmo Eskelinen Kirjoittaja on asianajaja, joka ei omissa kirjoituksissaan mielistele ketään.

Minulle elämän tarkoituksen pohtiminen on läheisessä suhteessa kuolemaan tai paremminkin, mitä tulee kuoleman jälkeen. Se on mielelle käsittämätön. Suuren tuntemattoman edessä tulee nöyräksi. Luulen, että uskonnot kautta maailman ovat syntyneet ihmisen valmistelemisesta tuonpuoleiseen.

Avaruus on käsittämätön. Milloin se on syntynyt? Mihin se päättyy? Tiede ei pysty auttamaan. Pyöriminen pitää koossa atomeja, aurinkokuntia, galakseja, avaruuksia… Ääretön on siis suuri, mutta pyöriikö se? Uskonto ja ääretön ovat käsitteitä, joita voi pohtia ja yhdistellä. Ääretön on uskovaisen nimistössä taivas. Usko sitoo syntymän ja kuoleman suhteessa äärettömään. Se antaa toivon arkisiin murheisiin.

Meidän maallinen olemisemme kulkee syntymän ja kuoleman välissä. Se on tässä kaikkeudessa vähän. Miten vaikuttaa vauva, joka elää täällä yhden päivän? Poismeno aiheuttaa suunnattoman surun. Kärsimys syöpyy mieleen ja sitä kautta ympäristöön. Entä toinen ääripää – Mannerheim. Hän oli aikansa ihailtu sotilas. Häntä kävi tapaamassa Hitler. Häneen ei koskenut Stalin. Mannerheim vaikuttaa edelleen vahvasti meissä suomalaisissa ja niin vaikuttavat Hitler ja Stalin. Jälki ihmisestä ei päätykään kuolemaan. Päässäni pyörii ajatus elämän evoluutiosta.

Rooman hallinnon aikana vaikutti mies, joka eli oppinsa mukaan. Jälkipolvia alkoi kiinnostaa hän, jonka kerrottiin ilmestyneen takaisin teloituksensa jälkeen. Suullisen perimätiedon perusteella kirjoitetuista monista kertomuksista syntyi Uusi Testamentti. Alkuseurakunnissa alettiin elää hänen opetuksensa mukaan. Aate levisi vahvana. Ensi jouluna juhlitaan taas hänen syntymäpäiviään.

Kristillinen etiikka on näkyvissä ajattelussamme ja laeissamme. Oppiin kuuluva armo antaa mahdollisuuden ilman rangaistusta arvioida uudelleen jo opittuja asioita. Kristinusko on luonut arvopohjan innovatiiviselle kehitykselle. Kaikissa uskonnoissa ei ole sellaista mahdollisuutta. Ajattelutapa vaikuttaa meissä jo eletyn elämän kautta. Muualle on elämän evoluution kautta syntynyt omat tapansa.

Olen saanut elämän mallin vanhemmiltani, opettajiltani, kohtaamisistani tai ehkä aikojen takaa ihmisten kirjoittamista kirjoista. Mistä nuo ihmiset ovat saaneet mallinsa? Kukin on vaikuttanut maailmani kehittymiseen painoarvonsa verran, kuten tuo päivän elänyt vauva, äitini tai Jeesus. Mukanani kulkee monen henkilön eletty elämää.

Mikä on elämän tarkoitus?

Vastaan: Elämä itse – uuden elämän tuottaminen ja elämisen viestikapulan kuljettaminen seuraaville. Jo poismenneet elävät vahvasti kauttani lapsissani. Elämän evoluutio antaa tarkoituksen myös niille, joilla ei ole omia lapsia. Me kaikki kuljetamme soihtua käsi kädessä. Eletyn vaelluksen sielu kulkee ripauksen muuttuneena yksilöllisesti minussa. Kulkeeko se taivaassa, jättää tilaa uskolle. Kunpa osaisin nauttia tästä minulle suodusta mahdollisuudesta.

Erään imaamin kerrotaan sanoneen: `Jos olet löytänyt elämän tarkoituksen, lähetä se minulle korkeintaan 160 merkin tekstiviestillä´. Tämä kirjoitus ei mahtunut siihen formaattiin, mutta onko sillä väliä. Hänenkin on löydettävä elämänsä tarkoitus itse.

Uusin Kaupunkiuutiset

23.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

25.9.2020