Kaupunkiuutiset

Kolumni: Elinvoima asuu kaupungin sisällä

Andrei Sergejeff Kuva: Muu
Andrei Sergejeff

Joku viisas on joskus sanonut, että oikeiden johtopäätösten pahin este ei ole väärä tieto, vaan vanhentunut tieto. Ihmisen on nimittäin paljon helpompi omaksua kokonaan uusia käsityksiä kuin muuttaa jo kerran omaksuttuja käsityksiä. Siksi sellaiset paikkansapitämättömät käsitykset, jotka ovat ennen olleet totta, jäävät herkästi kummittelemaan.

 

Yksi sitkeästi elävä uskomus on, että tyypillinen suomalainen asuu haja-asutusalueella ja käy kaupungissa lähinnä ostoksilla.

Tämä harhaluulo istuu erityisen lujassa siksi, että pitkään se oli ehdottomasti totta. Satojen vuosien ajan Suomen väestöstä asui kaupungeissa vain muutama prosentti, ja 1900-luvulle tultaessa kaupunkiväestön osuus oli kivunnut vasta noin kymmenekseen. Vielä sotien aikana Suomi oli Länsi-Euroopan maaksi hyvin maatalousvaltainen.

 

Tilanne on muuttunut vasta viime vuosikymmeninä. Ensimmäinen suuri kaupungistumisen aalto tapahtui 1960-luvulla, mutta se oli sitäkin rajumpi. Ilmiöstä on käytetty kuvaavaa ilmaisua ”maaltapako”. Kituuttavat pientilat autioituivat, kun väki lähti etsimään leveämpää leipää kaupunkien teollisuus- ja palvelutyöpaikoista. Seuraavina vuosikymmeninä kaupungistumisen tahti rauhoittui, mutta kehityksen suunta oli peruuttamaton.

 

Nykyisin Suomi on pitkälle kaupungistunut maa. Neljä suomalaista viidestä asuu kaupungeissa ja niitä ympäröivissä taajamissa. Haja-asutusalueella asuu enää vain murto-osa suomalaisista ja lisäksi heidän osuutensa supistuu koko ajan. Maaseutukuntien väestö on Suomessa ikääntynyttä ja uusi sukupolvi syntyy siellä, missä lisääntymisikäinen väestökin on, eli kaupungeissa. Näillä lapsilla ei ole enää juuria maalla, toisin kuin aiemmilla kaupunkilaissukupolvilla, joiden vanhemmat olivat usein maalta muuttaneita ja joiden isovanhemmat asuivat siellä edelleen.

 

Kaupungistumisen tahti on ollut Suomessa niin nopea, että tapamme ajatella kaupunkia ei ole pysynyt perässä. Miellämme edelleen usein kaupungin ensi sijassa paikaksi, johon tullaan ulkopuolelta asioimaan – ja yleensä yksityisautolla.

Luonnollisesti tältä pohjalta lähtevä kaupunkisuunnittelu on kuitenkin tuomittu epäonnistumaan, koska lähtöoletus ei enää vastaa todellisuutta. Kaupunki on ensi sijassa paikka, jossa suomalaisten enemmistö asuu, elää ja viihtyy.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

26.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

27.9.2020