fbpx
Kaupunkiuutiset

Kolumni: Marttyyrimursu aikamme symbolina – Eläin antoi aihetta kauhisteluun ja pätemiseen, syyttelyyn ja pilkkaamiseen

Minttu Saarinen. Kuva: Pekka Rautiainen

Suomeen ilmestyi mursu. Se oli, haisi ja kuoli.

Mursun tuleminen oli symbolinen ilmestys ja monella tapaa merkittävä nykykulttuurin konkretisoija.

Yllättäen maastamme on löytynyt suuri määrä mursujen asiantuntijoita, jotka olisivat saaneet pidettyä merinisäkkään hengissä.

Samaan aikaan siitä jaettiin tuhansia videoita somessa, joissa sitä analysoitiin, pilkattiin, pohdittiin mutta onneksi myös lempeästi ihmeteltiin.

Vältin puhumasta mursusta, sillä pelkkä mursu-sana triggeröi pahasti. Naisten ja tyttöjen kehoon viitataan usein sanalla mursu.

Sitä käytetään tietysti pääosin lihavista naisista mutta veikkaan että suuri osa yli 38-vaatekoon naisista on kuullut sanottavan tai itse viitannut mursuun kehonosista puhuttaessa.

Vaikka mursu on voimakas ja upea peto, sille on annettu halventava maine. Ehkä tästä maineesta johtuen erittäin monet ovat nostaneet itsensä merinisäkkäiden asiantuntijaksi ja kuvittelevat, että olisivat saaneet sen pelastettua.

Samat henkilöt olivat tietenkin kuvanneet sitä ensin viikon verran ja häirinneet sen hermoromahduksen partaalle, kiusanneet siis siihen pisteeseen, että se lakkasi syömästä ja kuoli.

Oliko tämäkin symbolinen teko ja suora viittaus siihen, miten asioiden kuuluisi mennä? Onko se myös ”terveysasiantuntijoiden” päämäärä, että kiusataan lihavat ihmiset hengiltä, jotta päästään eroon siitä kansanosasta, joka ei miellytä?

Lapsena näin unta, että meidät lihavat lapset kerättiin lähialueen koulujen tapahtumassa yhteen ja tapettiin kaasukammiossa, jonka jälkeen hurraahuudoin asetettiin päät pylväisiin ja ruumiit poltettiin koulun kentällä.

Siltä minusta tuntui myös valveilla ollessani ja joskus se olisi ollut parempikin vaihtoehto sille todellisuudelle, jota elin ja jonka olemassaolo kiellettiin.

Vähän niin kuin ilmastonmuutos, jota ei tunnusteta. Mursu joutuu etsimään ravintoa ja uusia alueita muualta, samalla sen aistit häiriintyvät koska se ei voi enää luottaa tuntemaansa ilmastoon, niin kuin ei kukaan meistä.

Ihminen, joka on tilan aiheuttanut ensin kieltää sen ja sitten yrittää unohtaa eikä tee mitään. Terapia ei auta kuollutta mursua saati koko maapalloa.

Täällä ollessaan mursu oli juuri sitä, mitä aikamme ”asiantuntijat” haluavat. Viihdearvonsa lisäksi se teki juuri niin, kuin sitä on vuosia kehotettu.

Se ei kuulu Suomen luontoon, se poistui siitä. Mursujen pitää lakata syömästä, se lopetti.

Se lopetti haisemasta, tökkimästä veneitä ja kiusaamasta muutenkin jo kiusaantuneita ihmisiä. Lakkasi viemästä rannat ja kalat.

Sen sijaan se antoi aiheen kauhisteluun ja pätemiseen, syyttämiseen ja pilkkaamiseen. Se teki meistä yhtenäisemmän kansan, nyt voimme yhdessä kauhistella, päivitellä ja pilkata.

Kirjoittaja on hämeenlinnalainen kuvataiteilija.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset