Kaupunkiuutiset

Kolumni: Kun kivat kunnat tekevät kuolemaa

Andrei Sergejeff Kuva: Muu
Andrei Sergejeff Kuva: Muu

Suomen kunnat jakautuvat koko ajan jyrkemmin voittajiin ja häviäjiin. Vain viidesosa kunnista saa muuttovoittoa. Käytännössä voittajat ovat joko vahvoja kaupunkeja tai kaupunkien lähialueita. Muut kunnat taantuvat kaikilla mittareilla.

 

Voittoisista kaupungeista on puhuttu paljon, mutta yhtä tärkeää olisi katsoa tarkemmin näitä kurjistuvia muuttotappiokuntia, jotka täyttävät suurimman osan Suomen pinta-alasta. Kuva ei välttämättä ole sitä, mitä usein ajatellaan.

 

Ensinnäkin suurin osa taantuvista kunnista on tavattoman kauniita. Kukaan ei muuta pois Etelä-Savon järviseudulta tai Kainuun jylhistä vaaramaisemista siksi, että ympäristö olisi ruma. Melkein kaikkialla Suomessa on upea luonto lähellä, ja kärjistäen voi sanoa, että mitä pahempi muuttotappiokunta, sitä lähempänä se on.

 

Toiseksi taantuvissa kunnissa asuu paljon hienoja ihmisiä. Hiljaisia seutuja kiertäneet tietävät, että vieraille ollaan avuliaita, ja yhteisöllisyyttä on paljon. Suomen harmaantuvissa syrjäkylissä pärjätään niinkin hyvin juuri niiden asukkaiden ansiosta. Nuoriso lähtee, mutta ikääntyvä väestö huolehtii mahdollisuuksien mukaan sekä itsestään että toisistaan. Aamulla kahvipöydässä tarkistetaan, että myös naapuritalossa verhot avautuvat.

 

Kolmanneksi taantuva kunta ei automaattisesti tarkoita huonoja peruspalveluita lapsiperheille. Kun lapsia ei juuri synny, jäljellä olevissa päiväkodeissa ja kouluissa on tilaa. On myös vaikea kuvitella lapsimyönteisempää asuinpaikkaa kuin hiljenevä muuttotappiokunta. Kun lapsia on vähän, jokainen on aarre. Suomessa ei ole mitenkään harvinaista, että kunta maksaa kannustinrahaa vauvoista, vaikka talous on tiukoilla.

 

Melkein kaikki Suomen kunnat ovat mukavia asuinpaikkoja, mutta silti neljä kuntaa viidestä taantuu. Osa niistä tekee kuolemaa. Miksi?

Tosiasia on, että luonnonläheisyys, mukava ilmapiiri tai kunnossa olevat peruspalvelut – niin hienoja asioita kuin ovatkin – eivät yksin riitä elinvoiman lähteeksi. Siihen tarvitaan kaupunki. Kaupunki on nykyisin elinvoiman sydän. Ja lähiseuduille elinvoimaa riittää vain, jos se sydän sykkii tarpeeksi vahvasti.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset