fbpx
Kaupunkiuutiset

Kolumni: Lopettaako korona keskittämisen?

Timo Kaunisto Kuva: Jouni Harala
Timo Kaunisto Kuva: Jouni Harala

Helsinki ja muutama muu metropoli ovat viime vuodet tyhjentäneet Suomen kaupunkeja. Osansa on saanut myös Hämeenlinna, jonka asukasluku väheni tai säilyi ennallaan usean vuoden ajan. Jotkut intoilijat ja tiedettäkin nauttineet ovat pitäneet kehitystä väistämättömänä luonnonlakina, johon ei kannata erityisesti takertua. Joidenkin seutujen nyt vaan kuuluu kärsiä toisten menestyksen edestä, kuului rivien välistä.

Muutos väreili jo ennen koronakevättä mutta viimeistään pandemia havahdutti keskitetyn yhteiskunnan haavoittuvuuteen. Eristyksen keskellä oma talo on alkanut kiinnostaa ja mökeille karkailtiin tiesulkuja vältellen. Huolta kannetaan nyt myös lääkkeiden, energian ja ennen kaikkea ruoan riittävyydestä. Jopa yli 30000 suomalaista haluaisi maatiloille töihin ja se on uskomattoman hieno asia. Talonpoikana arvostan suomalaisten halua auttaa ruokahuollossa. Kolmekymmentä vuotta sitten markkinoiden vapautuessa tunnelmat olivat toiset.

Olisi ennenaikaista sanoa, että korona muuttaa kaiken. Pysyvän jäljen tämä kuitenkin jättää. Omavaraisuus ja resilienssi eli kriisinsietokyky nousevat oikeaan arvoonsa. Voi olla, että keskittämisen ihanuus vaihtuu monipaikkaisen elämän vahvistumiseen.

Hankalasta nimestään huolimatta monipaikkaisuuden idea on yksinkertainen. Se tarkoittaa, että ihminen voi olla kotonaan kahdessakin paikassa. Nyt, kun etätyössä ja opiskelussa otettiin pakon sanelema digiloikka, on luonnikasta jatkaa opittua. Mökit, torpat ja maaseudun omakotitalot ovat monen kaupunkilaisen vakituinen kakkoskoti jatkossa. Sitä ei voi estää oikein mikään – paitsi julmettu byrokratia. Senkin me osaamme.

Hämeenlinnalla on tässä vain voitettavaa. Kotikaupunkimme ei ole pelkkä työssäkäyntipiste vaan oikea, historiallinen ja kulttuurinen kaupunki. Sen maaseutusuhde on jokseenkin mutkaton, luonto vesistöineen ihan rannassa ja sijainti kunnossa. Osaisimmepa vain arvostaa tätä yhtä paljon kuin vieraamme!

Junaradan remontissa onnistuminen on Hämeenlinnan uuden tulevaisuuden kivijalkoja. Liikkumisen lisäksi vähintään yhtä tärkeää on huolehtia työpaikkojen edellytyksistä. Kriisi muuttaa myös työn arvostusta ja veikkaanpa kotimaisen, lähellä tuotetun palvelun ja tavaran paluuta. Meidän ei pidä tyytyä pelkkään asumiskaupungin rooliin. Osaavia tekijöitä maailma tarvitsee.

Kopioitujen jäähallien ja maan alle kätkettyjen pysäköintipisteiden sijasta kehittämisen paukkuja pitäisi nyt panna keskittämisen vaihtoehtoihin. Koronan jälkeinen elämä on edessä eikä kaikki palaa ennalleen. Tämä muutos ei ole mikään ongelma vaan pikemminkin siunaus Hämeenlinnan kaltaisille paikkakunnille.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset