Kaupunkiuutiset

Kolumni: Nopeus on edistyksemme kulmakivi – Mutta onko nykyajan kiihkeys vain harhaa?

Juha-Pekka Koskinen Kuva: Hannu Peltonen
Juha-Pekka Koskinen. Kirjoittaja on hämeenlinnalainen kirjailija. Kuva: Hannu Peltonen

Ihmiskunnan suurimpia keksintöjä on ollut kello. Kun kaukaiset esivanhempanne elivät leppoisasti luonnon rytmiin, heitä ei kiinnostanut, mikä päivän tunti, minuutti tai saatikka sekunti oli menossa. Jos joku olisi heille ennustanut, että tulevaisuudessa jonkin tikittävän häkkyrän takia ihmiset nousisivat töihin pimeyden keskelle, he olisivat pitäneet moista profeettaa hulluna.

Edistyksemme kulmakivi on nopeus. Olemme valjastaneet jokaisen sekunnin tehokkaaseen käyttöön ja voi sitä, joka hukkaa kokonaisia tunteja turhuuteen päivistä nyt puhumattakaan. Teemme työmme tarkasti ja laskutamme työnantajalta jokaisen minuutin, sillä aika on tunnetusti rahaa, ainakin jos työskennellään tuntipalkalla.

Onneksi elämän häkellyttävä kiihkeys ei ole ulottanut kuristavia lonkeroitaan vielä kaikkialle. Joillakin aloilla virtaus kulkee jopa takaperin. Kun vielä 1930-luvulla kaupungeissa postia saatettiin jakaa sekä aamu- että iltapäivällä, nyt sitä jaetaan muutaman kerran viikossa. Tietysti kaikki kiihkeys on siirtynyt verkkoon ja oikeaan maailmaan alkaa postinkulun osalta levitä vanha pakanallinen kiireettömyys. Posti kulkee verkossa, ja on vain omaa osaamattomuuttani, etten saa kiskottua mustekasetteja ja talvikenkiä näytön läpi.

Joulun alla moni kaltaiseni haihattelija saattoi huomata, että nykyajan kiihkeys on vain harhaa. Jos sattui tilaamaan vaikkapa kirjan verkkokaupasta, sen matka sadan kilometrin päästä verkkokaupan varastosta kesti yli kolme viikkoa. Matkavauhdiksi muodostui huikea 200 metriä tunnissa. Hyväkuntoinen ihminen olisi kävellyt tuon sadan kilometrin matkan melko helposti vajaassa 20 tunnissa. Ja kyllä, kirja oli saatavilla, sitä ei tarvinnut odottaa painokoneen kidasta.

Mutta eihän ihmisellä ole mihinkään kiire valmiissa maailmassa. Joulu on joka vuosi ja se antaa mukavasti pelivaraa hitaisiinkin toimituksiin. Ehkä ennen seuraavaa joulua keksitään vaikkapa auto, jolla huhujen mukaan voi huristella sadan kilometrin matkan jopa tunnissa! En kyllä usko moiseen ihmeeseen, mutta ken elää, se näkee.

Toisaalta, posti on kyllä tunnistanut jo tämän ongelman. Siihen on keksitty nerokas ja yksinkertainen ratkaisu. Postipaketteja ei toki toimiteta enää asiakasta lähinnä olevaan postiin, vaan johonkin lokeroon, joka sijaitsee lähettäjän ja vastaanottajan puolivälissä. Tämä innovaatio lyhentää kuljettua matkaa merkittävästi, ja säästää siis aikaa. Jään jännityksellä odottamaan uusia innovaatioita!

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset