Kaupunkiuutiset

Kolumni: Totuus ei asu keskustassa

Kuva: Toni Rasinkangas
Kuva: Toni Rasinkangas

Välillä potuttaa oikein kunnolla, kun joku entinen hämeenlinnalainen piipahtaa vanhassa kotikaupungissaan ja siunailee sen surkeaa tilaa.

Tämä yleensä pääkaupunkiseudun humuun muuttanut ja hämäläisen heimonsa raukkamaisesti hyljännyt luopio tekee havaintoja ydinkeskustan tyhjenneistä liiketiloista sekä torin hiljaisuudesta ja kirjoittaa Facebookiin vuodatuksen, jonka mukaan Hämeenlinna on kuollut.

Kivijalkaliikkeiden väheneminen kylän ytimestä on tietenkin surullinen näky, mutta se ei kerro koko totuutta kaupungista.

 

Asuin koko nuoruuteni oppikoulun ekaluokalta aina ylioppilaaksi asti torin laidalla. Oman ikäpolveni edustajat elävöittivät silloin keskustaa kävelemällä ykköskorttelia ympäri ja yrjöilemällä porttikongeihin. Iltapäivät vietettiin norkoilemalla Sokoksen rullaportaissa. Torille ei viikonloppuna uskaltanut mennä, koska siellä sai turpiin.

Olihan keskusta 1970-luvulla kaupungin sykkivä sydän, kun missään muualla ei mitään ollut. Tai siltä se ainakin tuntui.

 

Nykyään hämeenlinnalaiset harrastavat, urheilevat, taiteilevat ja käyttävät kulttuuripalveluja muualla kuin ruutukaavan ytimessä. Luonnonkauniilla rantareitillä ja lenkkipoluilla on iltaisin enemmän vilskettä kuin joillakin keskustan kaduilla. Pitäjissäkin tapahtuu. Kaupunki elää ehkä virkeämpänä kuin koskaan, vaikka toiminta on hajallaan siellä sun täällä.

Kirkko puistoineen ja torin ympäristö rakennuksineen ovat kauniita. Tämän kaupungin näyteikkunan ajoittainen hiljaisuus on ikävä kosmeettinen haitta, mutta kohtalonkysymys se ei mielestäni ole.

Tärkeintä on, että ihmiset viihtyvät täällä, kukin haluamallaan tavalla. Kaupunkilaisilla voi olla parempaakin tekemistä kuin kekkuloida keskustassa. Torille ei ole pakko tulla seisoskelemaan, jos ei huvita.

 

Muuten olen sitä mieltä, että Sibeliuksen syntymäkodin sijainti tulevaisuuden korkeiden tornitalojen kainalokuopassa ei ole enää mistään kotoisin.

Idea talon siirtämisestä väljemmille vesille, vaikkapa Linnanniemen alueelle, on vanha ja museoväki on sen aina kauhuissaan torpannut. Ymmärrän heitä hyvin.

Tämän päivän problematiikan valossa en voi kuitenkaan olla ajattelematta, että siinä olisi pirskatin hyvä paikka parkkitalolle.

 

 

 

 

 

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset