Kaupunkiuutiset Hattula

Korona muuttaa maailmaa, mutta mihin suuntaan? – "Kulutusta ihannoiva yhteiskunta kestää huonosti takaiskuja", filosofi Eero Ojanen sanoo

Filosofi-kirjailija Eero Ojasen mielestä pandemia on osoittanut meille sen, että yksilökeskeisyydestä on opittava luopumaan yhteisen edun vuoksi.
Korona-aika ei ole suuresti mullistanut Parolassa asuvan Eero Ojasen arkea, sillä hän on tottunut työskentelemään kotona. Jaakko Juteinin elämäkerta ja tyrväntöläisen Tykölän kartanon historiateos ovat juuri tulleet painosta. Tekeillä on Kalevalan henkilöhahmoihin perustuva kirja, joka ilmestyy syksyllä. Kuva: Riku Hasari, arkisto Kuva: Riku Hasari
Korona-aika ei ole suuresti mullistanut Parolassa asuvan Eero Ojasen arkea, sillä hän on tottunut työskentelemään kotona. Jaakko Juteinin elämäkerta ja tyrväntöläisen Tykölän kartanon historiateos ovat juuri tulleet painosta. Tekeillä on Kalevalan henkilöhahmoihin perustuva kirja, joka ilmestyy syksyllä. Kuva: Riku Hasari, arkisto

Maailman mullistanut koronavirus on saanut ihmiset perimmäisten kysymysten äärelle miettimään, miten tästä kaikesta selvitään ja miltä tulevaisuutemme näyttää.

Eero Ojanen, mikä ajatus on päällimmäisenä filosofin mielessä näinä aikoina?

– No jos ihan yleisesti ajattelee, niin kai se on havainto siitä, ettei maailma ole ihmisen ohjattavissa ja hallittavissa. Ajatus ei ole mikään uusi, mutta nämä tapahtumat ovat taas siitä vahva osoitus.

Onko pandemia nostanut esiin moraalisia kysymyksiä?

– Toki. Tieto on hyvin vajavaista ja kysymys on asioista, joihin kenellekään ei ole valmiita vastauksia. Se on päätöksentekijöille ja meille kaikille hirveän haastavaa. Suomessa tätä kriisiä on mielestäni hoidettu pääsääntöisesti oikein hyvin.

Mitä koronakriisi on paljastanut suomalaisesta yhteiskunnasta?

– Se on osoittanut taas kerran, että talousajattelussa ja talouden korostamisessa on paljon utopiaa. On naiivia uskoa siihen, että markkinat tai vapaa kilpailu hoitavat kaiken, koska se ei nyt vain pidä paikkaansa. Yhteiskuntaa ja kokonaisuuden ajattelua tarvitaan, jotta ihmisistä pidetään huolta ja ollaan sen takia valmiita myös uhrauksiin.

– Myös se oppi, että valtio ja yksilö olisivat jollakin tavalla vastakkain, on taas osoittautunut vääräksi. Valtiovallan ja yhteiskunnan selkeitä toimia tarvitaan juuri yksilöiden, ihmisten eduksi.

Laumasuoja-ajatusta on arvosteltu epäinhimilliseksi. Mitä ajattelet siitä?

– En ole siihen keskusteluun tarpeeksi perehtynyt, en haluaisi ottaa tähän kantaa

Hautautuuko koronan alle muita tärkeitä yhteiskunnallisia asioita?

– Kyllähän korona nyt vie kaiken huomion, mutta toisaalta, ainahan me valikoimme uutisiamme. Voi olla, että koronan aikana tai varjossa tapahtuu muita asioita, jotka menevät liiankin huomaamatta läpi, mutta tämä nyt on ihan spekulaatiota.

Millaisia asioita olet pannut merkille julkisessa keskustelussa?

– Nyt puhutaan paljon siitä, mitä tapahtuu koronan jälkeen. Mutta onko meillä mitään syytä palata kaikkeen entiseen, pelkän huipputehokkuuden ja koko ajan kasvavan kulutuksen ihannointiin? Sellainen yhteiskunta on huono kestämään takaiskuja.

– Pandemiat tulevat jatkossakin olemaan osa elämää ja ilmastonmuutos tulee aiheuttamaan samantyyppisiä tilanteita, varmaankin vielä isommassa mittakaavassa. Sen vuoksi tarvitaan enemmän kokonaisvastuullista ajattelua, myös julkisen ja yksityisen suhteen hahmottamista uudella tavalla.

Uskotko, että yhteiskuntamme muuttuu kaiken tämän jälkeen?

– Ainahan se muuttuu, mutta onko kaikki muutos sitten hyvään suuntaan, se on ihan toinen juttu. Ajattelen optimistisesti, että kyllä hyvään muutokseenkin kyetään, mutta se vaatii tosiasioiden tunnustamista. Vääränlaisesta yksilökeskeisyydestä joudutaan luopumaan yhteisen edun tai yhteisen selviytymisen hyväksi.

Onko korona muuttanut myös ajatteluamme?

– Kyllä, ilman muuta. Jotkut asiat, joita on pidetty vanhanaikaisina, tulevat uudestaan arvoonsa. Pitkään väitettiin, ettei vaikkapa globalisaatiolle ole vaihtoehtoja, mutta nyt sellaisia on paras keksiä.

– Nyt voidaan ehkä hakeutua myös sellaisten asioiden pariin, jotka ovat pieniä ja lähellä. Vähemmästäkin voi löytää paljon.

 

Eero Ojanen

Kirjailija, Kriittisen korkeakoulun toiminnanjohtaja.

Syntynyt 1954 Juupajoella, asuu Parolassa.

Filosofian tohtori.

Julkaissut tietokirjoja ja kaunokirjallisia teoksia, suomennoksia sekä radioteatterille kirjoitettuja tekstejä ja kertomuksia.

Edustaa filosofiaa, joka etsii teemansa ihmisyyden ja todellisuuden perusaiheista.

Viimeaikaisissa kirjoissa hän on paneutunut erityisesti suomalaiseen kansanperinteeseen.

 

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

12.8.2020

Päivän Hämeen Sanomat

13.8.2020

Fingerpori

comic