Kaupunkiuutiset Hattula

Korona sai kuvanveistäjän kalastamaan ilmaista ruokaa – "Elämä on ainoa harrastukseni", Piela Auvinen sanoo.

Taiteilija Piela Auvinen on palannut koronan aikana juurilleen ja lapsuutensa onnellisiin muistoihin, joissa iltaa istutaan nuotiolla, itse leivottu leipä on rakkautta ja paistettua kuoretta parempaa ruokaa ei olekaan.
Piela Auvinen on rakentanut pihaansa nuotiopaikan ja kivikehän, jonka keskelle hän kaivaa kuoppaa rosvopaistia varten. Taiteilijalla riittää energiaa, mutta joskus akkujakin on pakko ladata. Kuva: AP Sarjanto
Piela Auvinen on rakentanut pihaansa nuotiopaikan ja kivikehän, jonka keskelle hän kaivaa kuoppaa rosvopaistia varten. Taiteilijalla riittää energiaa, mutta joskus akkujakin on pakko ladata. Kuva: AP Sarjanto

Omakotitalon pihapiirissä seisoo vastatervattu ulkovarasto ja nuotiopaikalle on kaivettu maauuni rosvopaistia varten. Keittiössä tuoksuu tuore ruisleipä ja savustettu hauki.

Kuvanveistäjä Piela Auvinen pyrkii yhä enemmän omavaraiseen elämään, jossa kalastuksella on iso merkitys.

– Koronan aikana pysähdyin miettimään asioita, joista saisin iloa sekä energiaa ja kalastus nousi ensimmäisenä mieleen. Isäni oli kova perhokalastaja ja kuljin hänen mukanaan pienestä pitäen, Auvinen kertoo.

Savukalaa ja säilykkeitä

Taiteilijan ja kuvataideopettajan uran kiireissä kalastus oli jäänyt vähemmälle, mutta noin vuosi sitten kipinä roihahti uudestaan ja oikein kunnolla.

– Liityin kalastusseuraan, löysin sieltä samanhenkisiä ihmisiä ja olen saanut monipuolisesti oppia.

Yhteisillä kalareissuilla Auvinen usein nostaa käden pystyyn ja sanoo ottavansa mielellään kaikki sellaiset saaliskalat, jotka eivät muille kelpaa.

Hän tekee ruokaa ja säilykkeitä muuan muassa särjistä ja pienistä ahvenista. Savustuspöntössä muhii usein lahnaa tai haukea. Leivitettyä ja paistettua kuoretta parempaa ei hänen mukaansa olekaan.

– On tällä ihan käytännöllinenkin merkitys. Korona vei paljon tuloja ja kala on ilmaista ruokaa, Auvinen sanoo.

Piela Auvinen tekee säilykkeitä muun muassa särjistä ja pienistä ahvenista. Kuoretta on kertynyt pakastimeen jo 40 litraa.

Sukupolvien perintöä

Taiteilijan pihalla kasvaa luumuja, omenia ja päärynöitä. Hän on myös ahkera sienestäjä.

Auvinen leipoo jatkuvasti ruisleipää omasta taikinajuurestaan.

– Kaiken, mitä elämässäni teen, haluan tehdä toisia ihmisiä kunnioittaen. Leipä on siitä hyvä vertauskuva, leipä on rakkautta. Siinä on juuri ja juuret ovat minulle hyvin tärkeitä.

Maanläheisyys, rakkaus luontoon ja kunnioitus menneiden sukupolvien elämäntapaa kohtaan näkyy Auvisen taiteessakin.

– Mehän olemme kalastajakansaa. Koen loppujen lopuksi tekeväni hyvinkin perinteisiä ja klassisia juttuja, mutta modernilla twistillä, hän pohtii.

Nyrkkeilyä ja Chopinia

Pihan nuotiopaikan ympärille hän on rakentanut kivikehän, joka sekin pohjautuu lapsuusmuistoihin.

– Kodissamme ihmisiä tuli ja meni kaiken päivää. Istuttiin pihalla ja soitettiin sekä laulettiin. Jotain sellaista haluaisin luoda tännekin, Auvinen sanoo.

Ulkona on kontillinen täynnä taidetta, pianon päällä olohuoneessa on Chopinin nuotteja, hyllyt pursuavat erilaisia soittimia ja toisessa huoneessa seisoo täysi rumpusetti. Eteisessä roikkuu nyrkkeilysäkki.

Herää kysymys, mistä ihmeestä taiteilija löytää energiaa tähän kaikkeen.

– Menen nukkumaan yhdeksältä ja herään aamulla viideltä. Teen koko ajan jotakin, jos en muuta, niin klapeja. En harrasta mitään. Elämä on ainoa harrastukseni.

Taiteilijan kotona elämänmenoa tarkkailevat ”ukkelit”, jotka ovat tekijälleen rakkaita.

Hallitusti rokuliin

Kovalla touhuamisella on myös kääntöpuolensa. Toisinaan akku yksinkertaisesti tyhjenee.

– Joskus on ollut vaikeaakin, mutta hallittu simahtaminen on turvallista. Välillä täytyy vain nukkua kaksi viikkoa, Auvinen tuumaa.

Taiteilija ei enää haluaisi asua kaupungissa, jossa on liikaa ulkoisia stressitekijöitä.

– Täällä maalla on paljon hommaa, mutta olen oppinut vähän armahtamaan itseäni. Nyt olen kehitellyt itselleni uudenlaista työpalettia, joka ei ole liian hektinen ja saan taas enemmän kontaktia ihmisiin.

Piela Auvinen

Syntynyt 1981 Turussa, asuu Hattulassa.

Kuvanveistäjä ja keraamikko, parisuhteessa.

Hattulan kunnan Vuoden kulttuuriteko -palkinto 2019.

Koulutus: kuvanveistäjä (ylempi AMK), käsityömestarin erikoisammattitutkinto (keramiikka), kulttuurialan opettaja (AmO) ja muotoilija (AMK).

Viimeisimmät näyttelyt Hattulan vanhassa terveystalossa, ”Releasing the Nature” (2021) ja ”Water Drops” (2015-2021) Villa Charlottassa Italian Comossa.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset