Kaupunkiuutiset

Kosteikon teko kannatti

Janakkalan Röyhynsuo oli vielä kymmenkunta vuotta sitten turvetuotannossa, mutta tänä päivänä osa suosta, noin 15 hehtaaria, on kosteikkoa, jossa viihtyy runsaasti linnustoa.

– Kun turvekerros käy tuotantoalueilla riittävän matalaksi, ei suo enää sovellu turvetuotantoon. Jokaisella suolla turvekerrosten paksuudet vaihtelevat ja vähitellen suo otetaan pois turvetuotannosta. Monesti suo päätyy viljelymaaksi, sanovat Olli Reinikainen ja Lauri Ijäs, kumpikin entisiä vapolaisia.

Keski-Suomesta saapuneille vierailijoille iloinen yllätys olivat naurulokit. Niitä oli satoja. Laji on harvinaistunut ja esimerkiksi Jyväskylän tienoilta yhdyskunnat ovat suurelta osin hävinneet

Turvetuotantoalueille rakennetaan kosteikkoja vesien käsittelyn tehostamiseksi. Vesiensuojelullinen näkökulma on tärkeä. – Koska kosteikot suodattavat soilta valuvaa vettä ja vesi päätyy entistä puhtaampana suurempiin vesistöihin. Suoveden kiintoaines jää kosteikkoon ja vesi päätyy puhtaampana Hiidenjokeen ja Vanajaveteen, sanoo Ijäs.

Turvetuotantoalueen muuttaminen kosteikoksi edellyttää yleensä kaivaustöitä pesimäsaarekkeiden aikaansaamiseksi.

– Työ on aika yksinkertaista, mutta ainakin linnuston osalta se on Röyhynsuolla kannattanut, sanovat Reinikainen ja Ijäs.

Röyhynsuolle kosteikko toi luonnon monimuotoisuutta vesiensuojelun ohella. Röyhynsuon linnustoa alusta saakka seurannut lintuharrastaja Ari Lehtinen pitää iloisimpana yllätyksenä naurulokkien kotiutumista Röyhynsuolle.

Kanta-Hämeen Lintutieteellinen yhdistys on sitoutunut hoitamaan alueen tarkkailun kuusi vuotta, joista noin puolet on jäljellä

– Minulla ei ole kovin suuria odotuksia eikä ensimmäisenä vuotena paljon tapahtunutkaan. Vedenpinta oli hieman liian matalalla. Kun se nostettiin siten että syvimmässä päässä on 1,2 metriä ja lajisto alkoi heti runsastua, Lehtinen sanoo.

Naurulokkiyhdyskunta on kasvanut 500 yksilöön mikä tekee siitä maakunnan suurimman yhdyskunnan.

Yhdyskunnan suoma turva houkuttaa myös sorsia ja muitakin vesilintuja pesintään. Röyhynsuolla on sinisorsia taveja haapanoita, nokikanoja ja liejukanoja. Nokikanakannat ovat viime vuosina suorastaan romahtaneet ja liejukana on muutoin harvinainen pesimälaji. Lisäksi Röyhynsuolla pesivät muun muassa laulujoutsen ja kurki.

– Kaivetut saarekkeet toimivat myös lintujen suojana maapetoja vastaan. Supikoirat ja ketut eivät mielellään mene veteen lokkien hyökkäiltäviksi.

Röyhynsuo on edelleen suurimmalta osaltaan turvetuotannossa. Toimintaa on läpi vuoden, mutta vilkkaimmillaan tuotanto on kesäkuukausina.

– Jos lintutornille tulee suurempia ryhmiä, pitäisi niistä ilmoittaa Vapolle. Muutoin liikkuminen on sallittu kun kulkijalla on huomioliivit. Tupakointikielto on ehdoton. Jos puomi on kiinni, auton pitää jättää puomin taakse, sanoo Lehtinen.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Uusin Kaupunkiuutiset

26.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

27.9.2020