Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Taidemuseossa otteita suomalaisuuden ytimestä - Kotimaan kasvot heijastuvat ihmisissä ja maisemissa

Kati Suurmunne ja Päivi Viherluoto tutkivat tuntemattomaksi jääneen kosmopoliitin pioneerin, Victoria Åbergin harvoin nähtyä romanttista maalausta Kuva: Riikka Helenius

Hämeenlinnan taidemuseon Kotimaan kasvot -näyttely tähyää suomalaisuuden ytimeen. Kotimaan kasvot piirtyvät vapaana kuohuvista koskista, erämaista, järvistä, saaristonäkymistä sekä kulttuurimaisemista viljelysmaineen ja kaukana siintävine kirkontorneineen. Kansaa kuvattiin ahkerana ja talonpoikaista työtä ihannoiden.

– Esillä on kahden kokoelman, Fortumin Taidesäätiön ja Hämeenlinnan taidemuseon merkkiteoksia, myös kansallisaarteiksi luettavia teoksia, näyttelyn kuratoinut Hämeenlinnan taidemuseon amanuenssi Päivi Viherluoto luonnehtii.

Puolet näyttelyn teoksista on saatu lainaan Fortumin Taidesäätiön kokoelmasta, puolet on taidemuseon omista kokoelmista. Näytteillä on kaikkiaan 65 maalausta 1800-luvun puolivälistä 1920-luvulle. Mukana on myös Jussi Mäntysen veistos Ilvesemo poikasineen vuodelta 1938.

 

Näyttely on ripustettu osittain kronologisesti, osittain aiheiden ja teemojen mukaan.

– Maisemia on kertynyt mm. paikkakunnilta, joilla Fortumin edeltäjäyhtiöt, Imatran Voima ja Neste toimivat, Fortumin Taidesäätiön hallituksen jäsen Kati Suurmunne kertoo. Imatran koskesta on neljä tulkintaa; Akseli Gallen-Kallelan, Arvid Liljelundin, Ilmari Aallon ja Arsenij Mjetsjenskijn maalaukset.

1800-luvun puolivälissä ihminen kuvattiin yleensä osana maisemaa. Werner Holmberg vakiinnutti suomalaisen maisemakuvauksen arkkityypin, korkealta paikalta nähdyn metsäisen järvinäkymän.

– Suomi alkoi teollistua 1800-luvun lopulla. Aikakauden maalauksissamme ei kuitenkaan näy kaupunkeja tehtaanpiippuineen, vaan idyllinen maisema. Teollistuminen ei näy vielä edes 1900-luvun alkuvuosina, Viherluoto huomioi.

1890-luvulla talviaiheista tuli suosittuja. Lumen ja säätilojen mestarillisimpiin kuvaajiin kuuluu Pekka Halonen. Näyttelyssä on talvimaisemia ja lumisia puita myös Gallen-Kallelalta ja Helmi Bieseltä.

 

Kansainväliset taidesuuntaukset, esim. symbolismi ja japonismi, vaikuttivat suomalaisten taiteilijoiden ilmaisuun, sillä taiteilijat opiskelivat ja matkustelivat Euroopassa. Muutamat näyttelytyöt kuvaavat myös ulkomaista maisemaa. Esillä on mm. Victoria Åbergin maalaus Maisema Sorrenton lahdelta vuodelta 1886.

Åberg oli yksi ensimmäisistä merkittävistä suomalaisista naistaiteilijoista. Hän aloitti taideopinnot Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa heti koulun perustamisvuonna 1948 ja opiskeli myös Düsseldorfissa. Saksaan muuttanut ja useaan otteeseen Italiassa oleskellut, romanttisia, hieman naivistisia maisemia maalannut taiteilija jäi melko tuntemattomaksi Suomessa.

Harvinaisuuksiin kuuluu myös Hugo Simbergin symbolistinen teos Neiti Lilli Emelie Simberg. Viipurin Taiteenystävät hankkivat Simbergin sisarestaan maalaaman teoksen Hämeenlinnan taidemuseolle pari vuotta sitten. Maalaus on nyt näytteillä ensimmäistä kertaa.

Taidemuseon johtaja Taina Lammassaari luonnehtii Kotimaan kasvot -näyttelykokonaisuutta komeaksi.

– Fortumin Taidesäätiön kokoelmista lainatut teokset asettuvat hienosti vuoropuheluun omien teostemme kanssa täydentäen toinen toisiaan.

Kotimaan kasvot -näyttely Taidemuseon Lohrmannin makasiinissa 5.1.2020 asti.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset