Kaupunkiuutiset

Mielipide: Pienituloiset eläkeläiset paremmin huomioon – Kotitalousvähennystä vähävaraisillekin

Kirjoittajan mielestä tulee luoda järjestelmä, joka vastaa perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä ja on suunnattu niille, jotka eivät nykymallin mukaan voi vähennystä käyttää.

Maan hallitus päätti huhtikuun kehysriihessään, että kotitalousvähennyksen työllisyysvaikutusten arvioimiseksi budjettiriihen 2021 yhteydessä linjataan kaksivuotisesta kokeilusta. Maan hallituksen on otettava kokeilusta päättäessään myös maamme vähävaraiset huomioon.

Kehysriihipäätöksen mukaan kokeilussa ollaan korottamassa merkittävästi kotitalousvähennyksen kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön enimmäismäärää. Samalla päätettiin, että lämmitystapamuutoksia tuetaan öljylämmityksestä luopumisen osalta korottamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärää 2 250 eurosta 3 500 euroon ja korvausprosenttia 40:stä 60:een. Tämä muutos on väliaikainen ja se on voimassa vuosina 2022–2027.

Lisäksi kotitalousvähennyksestä poistettaisiin 100 euron omavastuuosuus. Sillä pyritään siihen, että myös pienituloisimmat voisivat etuisuutta käyttää hyväkseen.

Omavastuuosuuden poistaminen on toteutuessaan erittäin tervetullut asia. Enimmäismäärän ja korvausprosentin korotukset ovat huomattavia ja ne on tulevassa kokeilussa ulotettava myös kotitaloustyön sekä hoiva- ja hoitotyön teettämiseen.

Nykyinen järjestelmä suosii hyvätuloisia

Eläkkeensaajien Keskusliiton mielestä kotitalousvähennys nykymuodossaan kohdistuu pääosin hyvätuloisempiin kansalaisiin ja kotitalouksiin. Lisäksi vähennys on epätasa-arvoinen asuntokunnan koosta riippuen sillä pariskunta saa remontistaan tuplasti enemmän vähennystä kuin yksin asuva.

Jo vuosien ajan on EKL muistuttanut siitä, että kotitalousvähennyksen suurin ongelma piilee sen rakenteessa. Jotta vähennystä voi hyödyntää, tulee verovelvollisella olla taloudellinen mahdollisuus hankkia vähennykseen oikeuttavia palveluita. Esimerkiksi pelkkää kansaneläkettä saavat henkilöt eivät maksa tuloistaan tuloveroa, eivätkä näin ollen voi hyödyntää kotitalousvähennystä.

Pienituloiset eläkeläiset huomioitava

Ongelman korjaamiseksi tulee luoda järjestelmä, joka vastaa perusteiltaan ja määrältään kotitalousvähennystä ja on suunnattu niille, jotka eivät nykymallin mukaan voi vähennystä käyttää. Sitra on jo vuonna 2015 ideoinut kotitalousreformia ja tätä voitaisiin nyt tulevassa kokeilussa testata. Sitran mukaan reformi olisi tuolloin lisännyt palveluostoja 125–285 miljoonalla eurolla vuodessa ja toisi myös positiivisia työllisyysvaikutuksia.

Malli parantaa pienituloisten eläkkeensaajien mahdollisuuksia valita hyvinvointiaan lisääviä palveluita omien tarpeittensa pohjalta ja lisää heidän ostovoimaansa. Lisäksi malli tukee yleistä tavoitetta, että ikääntyneen pitää voida asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Kaupan päälle laajentaminen toisi myös lisää työtä maahamme.

Kokeilun yhteydessä voitaisiin vähennystä vielä myöntää korotettuna yli 75-vuotiaille. Näin saataisiin monia myönteisiä vaikutuksia ikäihmisten itsenäiseen selviytymiseen mm. kotipalveluiden käytön lisääntymisen ja palveluasumisen mahdollisen lykkääntymisen myötä.

Syksyn budjettiriihessä tehtävissä verolinjauksissa on myös erityisesti huomioitava se, että välillisten verojen korottaminen kohdistuu kaikkein kipeimmin pienituloisiin. Niiden korotuksista tulee pidättäytyä välttämättömyyshyödykkeiden osalta.

Ulla Pullola

puheenjohtaja

Eläkkeensaajien keskusliiton Hämeen piiri

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset