Kaupunkiuutiset

”Koulupäätöksissä on hukattu aikaa aivan tuhottomasti”

Hämeenlinnalainen päätöksentekojärjestelmä ei pysy homekoulujen synnyttämien seurannaisvaikutusten mukana. Viime kesäkuussa hyväksytyn kouluverkkosuunnitelman mahdollisesta avaamisesta aloitettu keskustelu luo osaltaan epävarmuuden tunnetta kentälle, jossa kaivataan tulevaisuutta ohjaavista asioista päätöksiä.

Elokuussa väistötiloissa Myllymäessä aloittavan Kaurialan yläkoulun osalta päätöksenteko oli kokonaan jumissa syyskuusta helmikuuhun. Avoimia kysymyksiä on edelleen runsaasti, vaikka oppilaat ja opettajat lähtevät kesälomille jo kolmen viikon kuluttua.

– Päätöksiä muutoksista ja remonteista tehtiin nopeasti. Sen jälkeen ei ole tapahtunut mitään. Aikaa on hukattu tuhottomasti, Kaurialan koulun rehtori Pekka Saros toteaa. Rehtori on henkilö, jonka niskaan paineet kerääntyvät myös kesäaikana, kun Hamkin tilat pitäisi saada opetuskuntoon elokuussa alkavalle lukuvuodelle.

– Jäljellä on liian paljon avoimia kysymyksiä, joihin me täällä koulussa emme pysty vaikuttamaan.

Sarosta harmittaa myös se, että kouluverkkoratkaisuun ei ole saatu mitään konkreettista ratkaisua sen jälkeiselle ajalle, kun Nummen iso yhtenäiskoulu valmistuu suunnitelmien mukaan 2018.

– Elämme koko ajan ”toistaiseksi” -ajatuksella. Ei hyvä.

Rehtori Saros on itse yksi huonon sisäilmaongelman vuoksi astmaan sairastuneista, haastattelutilanteessa viereisellä tuolilla istuva koulun opinto-ohjaaja ja apulaisrehtori Teijo Savijoki sairastui myös astmaan. Henkilökunnassa sairastuneita on useita, oppilaissa samoin. Oppilaita on pystytty siirtämään puhtaisiin tiloihin, opettajat sinnittelevät saastuneissa työhuoneissa.

– Aamusta vielä ääntä lähtee, iltapäivällä kähisen. Tilanne korjaantuu äänen osalta illan mittaan kotioloissa. Epämääräiselle väsymykselle taisi löytyä lopulta syy, jatkuvalla lääkityksellä nyt oleva Pekka Saros sanoo.

Koulumuutto teettää koko henkilökunnalla runsaasti lisätöitä, sillä esimerkiksi nykyisiä pehmeitä opetusmateriaaleja ei saa siirtää uusiin tiloihin ilman saastumisvaaran vuoksi.

Erityisopetus kärsii varmasti

Kaurialan yläkoulu siirtyy ”toistaiseksi” siis Myllymäkeen Hamkilta vapautuviin tiloihin. Sisäneliöitä on väistötiloissa jopa enemmän kuin Kaurialan koulun nykyisessä kiinteistössä, mutta ne ovat osin soveltumattomia.

”Toistaiseksi” -tilanteessa eletään myös jatkon osalta, kun kouluverkkoratkaisu joudutaan punnertamaan uusiksi alati muuttuneiden tilanteiden vuoksi. Asia ei ole siltäkään osin edennyt.

Muutto Myllymäkeen ei ole yksinkertainen. Kaurialaan jäävät edelleen käsityötilat sekä kotitalouden keittiötilat ensi jouluun saakka, sitten tilanne on näidenkin tilojen osalta avoin. Kaiken pitäisi silti toimia Myllymäessä jo elokuussa.

– Rehtorina olen huolestunut erityisopetusta vaativien pienryhmien kohtalosta. Kaurialassa meillä on siltä osin loistavat tilat. Myllymäki ei ole nykyisessä tilassaan mielestäni heille paras paikka. Näille erityisryhmiin kuuluville oppilaille ei saisi aiheuttaa lisäongelmia soveltumattomilla opetustiloilla. Toteutuvassa muutossa he tulevat varmuudella kärsimään mitä tiloihin tulee.

Myllymäen tilat on suunniteltu aikuisopetukseen, jossa on runsaasti pienryhmätiloja. Sellaisenaan ne eivät sovellu perusopetukseen. Myös nykytekniikan toimivuus väistötiloissa on arvoitus.

– Avoimia kysymyksiä jää syksyyn turhan paljon, Saros pohtii.

Liikenne ja piha-alueet

– Ongelmakohtia nousee liikenneturvallisuudesta sekä piha-alueista ja tukitoiminnoista. Meille ei ole pystytty osoittamaan mopoautojen, mopojen ja pyörien säilytystiloja, samoin välituntialueet ovat mitättömät. Liikuntatilat hupenevat, kun ei voi käyttää enää samalla tavalla Elenia areenaa, jäähallikokonaisuutta, Kaurialan tai Pullerin urheilukenttää, Teijo Savijoki listaa.

Pekka Saros ja Teijo Savijoki harmittelevat myös muuton vaikutuksia oppilaiden liikenneturvallisuuteen, kun melkoinen osa koulun oppilaista joutuu liikkumaan jatkossa vilkkaan Turuntien ylitse useamman kerran päivissä. Paikanvaihto vaikuttaa samalla koko liikennemääriin Turuntien tuntumassa.

Pitemmällä aikavälillä Saros ja Savijoki näkisivät koulun parhaana toimintapaikkana nykyisen tontin, sillä joka on tasapuolinen oppilaiden koulumatkatkin huomioiden. Lisäksi kaikki koulun toimintaan vaikuttavat tukipalvelut, mm. ruokailu nykyisinkin hyväkuntoisessa keskuskeittiön ruokalassa, järjestyvät erinomaisesti.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset