Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Kranaattien raivaus päättyi Apparalla - Järvestä löytyneet Nivea-purkin kannet hämmästyttävät sukeltajia

Ahvenistonjärvestä löytyi satoja räjähteitä sekä suuri määrä roskia.
Osa järvestä löytyneistä kranaateista hajosi osiin pinnalle nostettaessa. Kuva: Puolustusvoimat Kuva: Muu
Osa järvestä löytyneistä kranaateista hajosi osiin pinnalle nostettaessa. Kuva: Puolustusvoimat Kuva: Muu

Ahvenistonjärven rannoilla on viihdytty olutta nauttien kautta aikojen. Se kävi ilmi tänään päättyvässä raivaussukelluksessa, jossa pintaan nostettiin räjähteiden lisäksi myös suuri määrä olutpulloja ja -tölkkejä eri vuosikymmeniltä.

Järveen upotettuja käsikranaatteja miinaharavan ja käsikopelon avulla etsineet puolustusvoimien sukeltajat nostivat pinnalle myös noin 80 litraa olutpulloja ja niiden sirpaleita. Todennäköisyys sirpaleeseen astumisesta järven itärannalla onkin nyt paljon aikaisempaa pienempi.

Koska jokainen metallinilmaisimen löydös oli tutkittava, nostettiin luonnonsuojelualueella sijaitsevan järven pohjahötteiköstä pintaan silkan metalliromun lisäksi myös kokoelma peltisiä oluttölkkejä, kahvipannu, auton rekisterikilpi sekä etsijöitäkin hämmentäneen suuri määrä metallisia Nivea-purkkien kansia.

250 metrin matkalla räjähteitä

Räjähteitä löytyi järven itärannalta noin 250 metrin matkalta. Ensimmäiset kranaatit olivat aivan maauimalan luona olevan laiturin tuntumassa ja kranaatteja oli raivaustöitä johtavan kapteeni Pasi Suvitien mukaan pitkin matkaa lähes koko etsintäalueella. Kolmen viikon etsinnöissä räjähteitä löytyi 1–5 metrin syvyydestä ja osa oli vain parin metrin päässä rantaviivasta.

Suvitie arvioi, että kranaatit on upotettu rannalta sulaan veteen heittämällä, sillä joitain nipussa olleita käsikranaatin räjäyttimiä lukuun ottamatta räjähteet olivat pohjassa hujan hajan.

Viimeiset kranaatit löydettiin keskiviikkona. Kokonaismääräksi tuli 151 käsikranaattia, joista valtaosa oli venäläistä vuoden 1914 mallia. Niiden lisäksi pohjasta nostettiin 94 räjäytintä, hylsyjä ja patruunoita sekä yksi 50 millimetrin heittimen kranaatti ilman sytytintä.

Koko järveä etsijät eivät tutkineet. Järven keskiosa on niin syvä ja pohjaltaan niin pehmeä, että etsiminen sieltä olisi käytännössä mahdotonta.

Upotus oli käytetty hävityskeino

Käsikranaatit olivat peräisin todennäköisesti Poltinahon varuskunnasta, joka sijaitsi aivan Ahveniston luonnonsuojelualueen vieressä.

Valtaosa kranaateista oli sotasaaliina saatua mallia, jota ei vaarallisuutensa takia otettu Suomessa käyttöön. Todennäköisesti sodan jälkeen kranaateista hankkiuduttiin eroon lähimpään järveen upottamalla.

Räjähteiden hävittäminen vesistöön upottamalla oli yleistä vielä 1990-luvulle saakka. 2000-luvulla puolustusvoimat on jatkuvasti sukeltanut vanhoja räjähteitään takaisin ylös.

Kaikki kranaatit kuljetettiin puolustusvoimien Ilveskallion alueelle räjäytettäväksi. Järven rannalle oli rakennettu myös väliaikainen sirpalesuoja siltä varalta, että joku räjähde olisi pitänyt tuhota ilman siirtämistä.

Ensimmäisen kranaatin järvestä löysivät urheilusukeltajat jo vuonna 2014.

Etsintöjen päättyessä Ahvenistonjärven ja sitä reunustavan ulkoilualueen käyttörajoitukset puretaan.

Järveen voi siis mennä taas päivisinkin uimaan, jos kylmä vesi ei haittaa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset