Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Kuka oli mystinen Puistonmäen Hilma? – Hämeenlinnalaisen kaunottaren tie kulki vallan huipulta vankileirille Siperiaan

Vanginvartijan tyttärestä tuli kenraalin ja sotaministerin vaimo, jonka tie kulki vallan huipulta vankileirille Siperiaan ja lopulta Vuorentaan vanhainkotiin.
Hilma Berkis Riiassa otetussa studiovalokuvassa vuodelta 1939. Kuva Jukka Rislakin kirjasta Latvian kohtalonvuodet – Krišjānis Berkiksen ja Hilma Lehtosen tarina (SKS 2005). Kuva: Muu
Hilma Berkis Riiassa otetussa studiovalokuvassa vuodelta 1939. Kuva Jukka Rislakin kirjasta Latvian kohtalonvuodet – Krišjānis Berkiksen ja Hilma Lehtosen tarina (SKS 2005). Kuva: Muu

Vanhojen hämeenlinnalaisten puheissa nousee silloin tällöin esiin mystinen ”Puistonmäen Hilma”.

Tarina on tuttu Ojoisten historiasta kirjoittaneelle Wete Myllymaalle.

Hilma Lehtonen oli vanginvartijan tytär, joka syntyi Puistonmäen korkeimmalla kummulla eli nykyisessä Tampereentie 107:ssä vuonna 1887. Hän oli älykäs ja tiedonhaluinen tyttö, joka oli innostunut opiskelusta, Myllymaa sanoo.

Aviomies Linnankasarmilta

Hilma Lehtonen kävi Hämeenlinnan suomalaista tyttökoulua ja kulki kotimatkallaan Linnankasarmin ohi.

Tummahiuksinen ja viehättävä tyttö herätti kasarmin sotilaiden huomion. Heidän joukossaan oli latvialainen kornetti Krišjānis Berķis.

Häitä vietettiin Hämeenlinnan sotilaskirkossa Turuntien päässä maaliskuussa 1909. Nuoripari perusti ensimmäisen kotinsa Helsinkiin, mutta vietti kesiään Hämeenlinnassa, jossa heille syntyi 1910 poika Valentin.

Seurapiirien kermaa

Krišjānis Berķis kunnostautui ensimmäisessä maailmansodassa ja nousi suureen maineeseen kotimaassaan kiväärimiesten upseerina ja myöhemmin Latvian vapaussodassa. Hänestä tuli kenraali vuonna 1925.

– Upea ja näyttävä pariskunta tuli tutuksi monien valtioiden poliittisissa hoveissa. Lopulta Krišjānista tuli  Latvian sotaministeri ja sotaväen ylipäällikkö. Berkisit olivat seurapiirien kermaa, ja Suomessakin ylpeiltiin heidän näyttävästä julkisuudestaan, Myllymaa kertoo.

Päätyivät sotavangeiksi

Pariskunnan elämästä ja kohtalosta on seikkaperäisesti kirjoittanut Jukka Rislakki teoksessaan Latvian kohtalonvuodet – Krišjānis Berkiksen ja Hilma Lehtosen tarina (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005).

Siinä kerrotaan, kuinka Neuvostoliiton miehitettyä Latvian kesäkuussa 1940 Berkisien perhe vietiin kotiarestiin Uralille Permin kaupunkiin ja myöhemmin vangittiin.

Krišjānis Berkis oli salaa auttanut Suomea sotaponnisteluissa ja häntä odotti käytännössä kuolemantuomio. Kenraali kuitenkin sairastui ja menehtyi vankisairaalassa heinäkuussa 1942.

Paluu Puistonmäkeen

Hilma Berkis ja hänen poikansa Valentin sekä miniänsä Helga tuomittiin kahdeksaksi vuodeksi Siperiaan työojennusleirille, jossa Valentin kuoli keuhkokuumeeseen 1944.

Monien vaiheiden jälkeen Hilma Berkis onnistui palaamaan Suomeen 72-vuotiaana 1959 ja asettui asumaan entiseen kotitaloonsa Puistonmäkeen. Heikon terveydentilansa vuoksi hän muutti pian Vuorentaan vanhainkotiin.

– Siellä asuessaan Hilma sai takaisin Suomen kansalaisuuden, josta hän pääsi nauttimaan elämänsä viimeiset viikot, Myllymaa sanoo.

Hilma Berkis kuoli vanhainkodissa 27.10. 1961 ja hänet haudattiin Ahveniston hautausmaalle.

– Mitään suurempia kunnianosoituksia ei hänelle suotu, mutta hän jätti jälkeensä uskomattoman sitkeän ihmisyyden perinnön.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset