Kaupunkiuutiset

”Kukaan ei voinut aavistaa, kuinka paljon maailma muuttuu”

– Yhtenä sunnuntaina kaupungin porvaristo rukoili kirkossa ajan tavan mukaan Venäjän tsaarin ja hänen perheensä puolesta ja viikkoa myöhemmin se juhli kaupungilla keisarin vallan kaatumista.

Näillä sanoilla filosofian tohtori, dosentti Ilkka Teerijoki kuvailee yhdellä esimerkillä sitä ajattelun ja olosuhteiden mullistusta, joka tapahtui hämäläisessä pikkukaupungissa helmikuussa 1917.

Hämeenlinna-seura järjestää yhteistyössä Vanajanveden Opiston kanssa Teerijoen studia generalia -luentosarjan, joka kertoo Hämeenlinnan elämästä ja tapahtumista vuosina 1917-1918. Jalmari Finnen säätiö on myöntänyt aiheen tutkimiseen 7000 euron apurahan. Lisäksi Hämeenlinna-Seura ry myönsi Ilkka Teerijoelle 2500 euron Terttu Alanojan stipendin tutkimustyötä varten. Luentojen ohella Teerijoki valmistelee käsikirjoitusta syksyllä julkaistavaa, samaa aihetta käsittelevää kirjaa varten. Kirjan kustantaa Hämeenlinna-Seura.

Teerijoki tunnetaan Hämeenlinnassa vuonna 2014 julkaistun Hämeenlinnan historian sekä viime syksynä julkaistun Ahveniston hautausmaan kulttuuripolkujen laatijana.

– Historiankirjahan alkaa vuodesta 1917, mutta kun sivumäärää oli pakko rajoittaa, teoksesta jäi paljon kerättyä tietoa pois, Teerijoki toteaa.

– Hämeenlinnassa tapahtui asioita, joilla on Suomen historiassa merkitystä laajemminkin kuin paikallisesti. Aina puhutaan Tampereen taisteluista ja Hämeenlinnan tapahtumat ovat jääneet monista teoksista turhan sivuun.

Ensimmäinen luento 24. tammikuuta valottaa sitä, millainen kaupunki oli vuoden 1917 alussa, kun maailmansotaa oli käyty kolmatta vuotta. Kaupunki oli rautatien ansiosta kehittynyt nopeasti, mutta sota alkoi vaikuttaa yhä enemmän hämeenlinnalaistenkin elämään.

Toisessa luennossa kerrotaan Venäjän vallankumouksen vaikutuksesta ja kuinka tsaarin kukistumista juhlittiin niin porvareiden kuin sosialistienkin joukossa. Kolmas luento muistelee vastakkainasettelun kärjistymisestä, kun ongelmat eivät vanhan vallan väistyttyä hävinneetkään mihinkään.

– Koko tapahtumasarja on itsessään niin yllätyksellinen. Kukaan ei voinut tammikuussa 1917 aavistaa, kuinka paljon maailma tulee muuttumaan. Venäläistä sotaväkeä oli kaupungissa enemmän kuin missään muualla, eikä sen reaktioita voitu tietää, Teerijoki kertoo.

– Ennen näitä tapahtumia Hämeenlinna oli pienehkö koulu- ja hallintokaupunki, johon oli alkanut kehittyä teollisuutta. Arki pyöri näiden asioiden ympärillä, mutta murroksesta tuli niin suuri, että kaiken suhteen lähdettiin uuteen aikakauteen.

Sata vuotta sitten tapahtuneet asiat ja ihmiskohtalot voivat tarjota arvokkaita näkökulmia myös tähän päivään.

– Hämeenlinna-Seuran tavoitteena kotiseudun kulttuurihistorian vaalimisen lisäksi myös edistää elinvoimaa ja hyvinvointia, puheenjohtaja Mikko Hieta sanoo.

– Kun Hämeenlinnassa on viime aikoina ollut paljon kaikenlaisia kiistelyn ja murheiden aiheita, on hyvä katsoa sadan vuoden taakse sitä, kuinka aktiivisia kansalaiset ovat olleet. Haluaisin, että kaupunkilaiset voimaantuisivat näistä kertomuksista sellaiseen ajatukseen, että voisivat vaikuttaa itse.

Niin luentosarjassa kuin tulevassa kirjassakin tulee olemaan runsaasti aikalaiskertomuksia.

– Apunamme on ollut Teuvo Mahrberg, jolla on mittava kontaktiverkosto lähteisiin, joita ei ole virallisen historiankirjoituksen piirissä ollut, Hieta kertoo.

– 1900-luvun alkupuolen tapahtumia kokeneita ihmisiä on paljon haudattu Ahvenistolle, joten kulttuuripolulta kannattaa käydä lukemassa vaikkapa Milda Jokisen ja Ananias Abrahamssonin surullisista kohtaloista.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset