Kaupunkiuutiset

Kummitusten aikaa

Halloween pohjautuu kelttiläisessä kultuurissa maanviljelyskauden lopussa vietettyyn sadonkorjuun juhlaan samhainiin. Kelttien uskomusten mukaan maallisen ja yliluonnollisen rajat katosivat luonnon kuihtuessa ja henget saattoivat yrittää houkutella ihmisiä tuonpuoleiseen. Sen vuoksi juhlan aikana poltettiin kokkotulia, joiden uskottiin antavan suojaa henkien hyökkäyksiä vastaan.

Halloween on lyhenne englanninkielisistä ilmauksesta All Hallows´ Eve. Juhlaa on vietetty Euroopassa lokakuun viimeisenä päivänä erityisesti anglosaksisissa maissa, kuten Englannissa, Skotlannissa ja Irlannissa. Yhdysvaltoihin juhlan toivat irlantilaiset ja skotlantilaiset siirtolaiset.

Suomessa vastaava juhla oli pyhäinpäivä (aikaisemmin pyhäinmiesten päivä). Uskottiin, että aattoyönä pyhät miehet, autuaat marttyyrivainajat, olivat joukolla liikkeellä. Vainajille tarjottiin juhlaruokaa ja heidän odotettiin kylpevän saunassa. Vanhasuomalainen kekri sijoittuu samaan aikaan, mutta on luonteeltaan satovuoden taitekohtaan sijoittuva työnjuhla.

Kurpitsan tarina

Halloweenin tunnuksena pidetty irvistävä kurpitsa tunnetaan nimellä Jack O´Lantern (Lantern = lyhty). Irlantilainen tarina kertoo Jack-nimisestä juoposta, joka kiristi pirulta lupauksen, ettei hänen sielunsa joutuisi kadotukseen. Piru heitti Jackille helvetistä hiilen, jonka mies laittoi nauriin sisään käyttääkseen sitä lyhtynä. Amerikkalaisessa perinteessä nauris vaihdettiin kurpitsaksi.

Lyhtyjen lisäksi halloweeniin kuuluvat naamiaisasut, joiden esikuvina ovat aaveet, vampyyrit, noidat ja mustat kissat. Yhdysvalloissa oville ilmestyy kummitusasuihin pukeutuneita lapsia, jotka huutavat ”trick or treat” eli ”karkki vai kepponen”. Jos karamellia ei heru, kodin isännän ja emännän on alistuttava pikkuriiviöiden keksimään kepposeen.

Lähde: Wikipedia

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset