Kaupunkiuutiset

Kunnianosoitus rakentajien sukupolvelle

Karua uudisraivausta, riuskaa talkoohenkeä, puutetta ja hauskojakin hetkiä mahtuu Vanajan asevelikylän elämänmakuiseen kotiseutuhistoriaan, joka julkaistaan 3. joulukuuta Voutilakeskuksessa. Wanaja-Seuran kustantaman teoksen Kylän synty on toimittanut Tuula Heinänen. Kirjahankkeen vetäjänä ja tarinoiden kokoajana on ahertanut Pete Tamminen.

– Olin 7-vuotias, kun muutettiin harjun toiselta puolelta Taimistontien paikkeilta, hän muistelee.

–  Vuoden 1946 keväällä aloitettiin rakentaminen ja juhannuspäiväksi valmistuneessa piharakennuksessa oli sauna ja liiteri, jossa nukuttiin. Ruokaa tehtiin hellassa ison kuusen alla.

Suuret määrät lähiseudun puita kaadettiin sotakorvauksien maksamiseksi, mutta se mitä jäi jäljelle, saatiin käyttöön kylän rakentamiseen.

– Olen vieläkin ylpeä siitä, että myöhemmin olympiakultaa voittanut Sylvi Saimo oli ajamassa tukkejamme hevosella Voutilaan sahalle. Siinä oli muuten riski ihminen, Tamminen sanoo.

– Sementtiä ei meinannut saada mistään, mutta viisi säkkiä löydettiin jostain ja talo tehtiin pilarien päälle sen verran valmiiksi, että joulu 1946 vietettiin siellä.

Asevelikylään nousi taloja niin sodasta palaaville paikallisille kuin siirtokarjalaisille. Tamminen arvelee, että alkuperäisistä rakennuksista on vieläkin jäljellä yli puolet.

– Paljon väkeä tuli Antreasta ja isoimmat tilat annettiin niille, jotka olivat sodassa omansa menettäneet. Muut olivat 2000-4000 neliön tontteja, joita oli alueella suurin osa. Meidän ja Mikkolan talot valmistuivat ensimmäisinä.

Alueella oli paljon lapsia ja Tammisella on vain onnellisia muistoja varhaisvuosistaan.

–  Se oli hienoa aikaa, vaikka mitään ei ollut. Puute oli aivan mahdoton ja ihmiset olivat köyhiä. Äveriäs ei ollut kukaan.

– Paineet olivat tietenkin ankarat sodasta palanneilla miehillä, jotka tekivät pitkiä työpäiviä. Välillä ne paineet purkautuivat ja talo tyhjeni, mutta sitten taas palattiin normaaliin elämään.

Ajat olivat kovia, mutta Tammisen mielestä niukkuus on suhteellinen käsite.

– Meillä lapsille oli koko maisema käytössä ja leikit keksittiin itse. Aamuhämärissä lähdettiin metsään ja illalla tultiin takaisin.

– Jos kaupasta tarvittiin jotain, juostiin Poltinaholle ja lähin bussipysäkki oli Rapamäessä.

Päätös kotikylän alkuvaiheiden kirjaamisesta syntyi Tammisen mielessä Hämeenlinnan torilla.

– Kyläpäiviä esiteltiin muista kylistä tehtyjä vastaavia teoksia ja otin asian Wanaja-Seuran ihmisten kanssa puheeksi.

– He ilahtuivat ajatuksesta kovasti ja minun tehtäväksenihän se sitten lankesi. Lähdin maanmittaustoimistoon, sain kartan sekä nimiluettelon ja ryhdyin ottamaan ihmisiin yhteyttä.

Alkuperäisistä rakentajista on Tammisen mukaan elossa vielä kaksi henkilöä.

– Meitä lapsia on sitten aika paljon enemmän ja jotkut asuvat siellä vieläkin. Meillä oli kokoontuminen Suvipielisessä ja sinne tuli paikalle yli 70 henkeä.

Lauantaina 3. joulukuuta kello 14 Voutilakeskuksessa julkaistava teos on pitkäaikaisen haaveen täyttymys.

–  Kun itseään voi jo sanoa vanhaksi, nuoruus tulee usein mieleen. Historiat pitää kirjoittaa ylös, sillä muuten ihmisten tarinat katoavat, Tamminen sanoo.

– Tämä kirja on kunnianosoitus sille sukupolvelle, joka rakensi kylän ja koko tämän suomalaisen yhteiskunnan.

Kylän synty -kirjan hinta on 30 euroa. Teos on julkistamistilaisuuden jälkeen myynnissä Wanaja-Seuran Leena Pietilällä (p. 0400-485 808), Pete Tammisella (0400-436 004), Goodmanin Kirja & Ideassa sekä osoitteessa www.hameenheimoliitto.fi/kauppa

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset