Kaupunkiuutiset

Kynnys voi olla turvallisuuseste

– Hätäkeskuksen numeron 112 ja muut tärkeät numerot voi laittaa puhelimen viereen seinään, ettei niitä hätätilanteessa tarvitse luettelosta etsiä, muistuttaa palomestari Mikko Malin. Varoittavana esimerkkinä tapaus: Onnettomuuden sattuessa henkilö joutui kysymään mainitun 112:n numerotiedustelusta.

Koti ei kaikissa tilanteissa ole se maailman turvallisin paikka. Pelkkä ryppyyn mennyt matto tai päälle unohtunut keittolevy voivat koitua kohtalokkaaksi. Naisten kohdalla on ruuanlaitto tilastojen mukaan kodin vaarallisimpia askareita, miehet kolhivat itseään korjaustöissä ulkona.

Ulkona liikkuminen on molemmille onnettomuustilastoissa heti kakkosena. Malin muistuttaa kaatumisen vaaroista: Valaistus kuntoon ja reitit vapaiksi esteistä, irrallisista sähköjohdoista ja repsottavista matoista. Matosta voi tarvittaessa teipata reunat lattiaan. Kylpyhuoneessa lattia puhtaaksi liukastavista pesuaineista, tukikahvat käden ulottuville.

Kevyet muovikengät Malin heittäisi nurkkaan, ulos vain kunnon jalkineissa ja tarvittaessa kenkiin liukuesteet.

Jos kuitenkin onnettomuus tapahtuu, auttaja pystyy ilmoittamaan siitä omaisellekin, kun puhelimesta löytyy ICE-tunnus sovitun nimen edessä. Puhelimessa 112suomi-sovellus näyttää soittajan sijainnin hätäkeskukseen, vaikka itse ei olinpaikkaansa pystyisi kertomaan.

– Ja palovaroitinhan on jokaisella asianmukaisesti kunnossa ja paikallaan, Malin muistuttaa.

Komisario Tarja Lindstedt varoittaa asiattomista kolkuttelijoista ja puhelimitse tietoja kalastelevista henkilöistä.

– Viranomainen ei tunnuslukuja puhelimessa tiedustele ja ovella poliisinkin on ilman erillistä pyyntöä esitettävä valokuvalla, virallisella leimalla ja sirulla varustettu virkamerkkinsä.

Turvallisuustekijöitä ovat ovisilmä ja -ketju ulko-ovessa. Auttajaa ei turvallisuusketju hidasta, joten sen käyttämistä ei ole syytä karsastaa.

Vanhustyön keskusliiton korjausneuvoja Kari Tahvanainen kannustaa helpottamaan ikääntyneiden asumista kotiin tehtävillä muutostöillä, jotta kotona asuminen onnistuu mahdollisimman pitkään. Asiaa voi auttaa jo pienillä korjauksilla, myös tekniikalla ja yhteisöllisyydellä – ehkä jopa asumismuotona.

Korjausneuvojalta apua saa jo alkukartoitukseen ja suunnitteluun.

Vanhusväestön, 70 vuotta täyttäneiden, ja vammaisten asuntojen korjausavustuksia haetaan kunnan sosiaalitoimen kautta Aralta. Hakumenettelystä jäänee ensi vuonna kunta välistä pois.

Korvaus edellyttää lääkärinlausuntoa muutostöiden tarpeellisuudesta. Korjausavustus myönnetään omistajalle tai kunnossapitovastuussa olevalle henkilölle. Saatu avustus tietää kohteelle viiden vuoden käyttörajoitusta.

Korjausneuvojia maassa toimii viisitoista, palvelu on maksutonta.

– Lähtökohta ikääntyneen kotona asumiseen pitää olla asujan kuntoon nähden sopivat ja turvalliset olosuhteet, sanoo Vanhusneuvoston puheenjohtaja Anna-Liisa Torvinen. Ne on huolehdittava etukäteen avun saantia myöten.

Turvaranneketta käyttävällä Marjatta Ristiluomalla on omakohtaisia kokemuksia, kaaduttuaan kotona apu tuli rannekkeella hälytettynä. Juoni on siinä, että ranneke on ranteessa ja avuntuojalla avain, jolla päästä sisään.

Ranneke hälyttää asennettuun kohteeseen, kuten omaiselle tai kaupungin kotisairaanhoitoon tai akuuttiin kotihoitoon.

Turvallisen asumisen infoseminaarin ikäihmisille viime viikolla järjesti Hämeenlinnan Vanhusneuvosto. Vinkit ja muistutukset kodin turvallisuuteen liittyvistä perusasioista sopivat hyvin kenelle tahansa.


Vanhusneuvoston ja ikäihmisten vaikuttajaraadin järjestämä kuulemis- ja keskustelutilaisuus kotihoidon ajankohtaistilanteesta Raatihuoneessa tiistaina 7. kesäkuuta kello 15–17.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset