Kaupunkiuutiset

Kysy Maijalta

Terveellinen ruoka kiinnostaa

Onko Hämeenlinnassa olemassa mitään tahoa, joka järjestää kursseja tai luentoja terveelliseen ruokaan siirtyville? Olen seurannut jonkin aikaa syömistäni ja järkyttynyt, mitä normaalina pitämäni ruoka sisältääkään.

Etelä-Hämeen Marttojen toiminnanjohtaja Arja Pehkonen kertoo, että heillä on kaikilla ruokakursseilla juhlaruokia lukuun ottamatta pohjana ajatus terveellisestä ruoasta. Näiden lisäksi he järjestävät kursseja tilauksesta paitsi yrityksille ja yhdistyksille myös kaveri- ja ystäväporukoille. Ehdotankin, että kokoat ryhmän, otat yhteyden marttoihin (puh. 044 072 3071, email: etela-hame@martat.fi) ja kerrot heille toiveenne.

Myös Vanajaveden Opistossa on ollut aika ajoin ravitsemus- ja ruokakursseja. Sellainen on tulevana opintokautena alkava Mindfulness ja elämäntaparemontti, jossa pyritään tietoisen syömisen avulla muuttamaan elämäntapoja. Opiston kurssiohjelma ilmestyy heinäkuun lopussa, mutta tarjontaan voit tutustua jo nyt verkkosivuilla. Ilmoittautuminen kursseille alkaa 13. elokuuta.

Ensiapua terveellisestä ruoasta saat kirjoista, esimerkiksi tuoreesta Pirjo Toikkasen keittokirjasta Sydänruokaa (Suomen Sydänliitto, 2015). Kirjassa on ruokaohjeiden lisäksi vinkkejä, miten ja mitä raaka-aineita kannattaa käyttää. Myös Berit Haglundin, Terttu Puupposen ja Anna-Liisa Ventolan Ihmisen ravitsemus (Sanoma Pro, 2011) antaa perustiedot ruoasta ja ravitsemuksesta.

Gluteenijauhosta lisäsitkoa

Tykkään laittaa leipätaikinaan kauraa, ruista ja ohraa vehnän lisäksi, mutta usein leivästä tulee murenevaa. Asuessani maailmalla, ostin gluteenijauhoa, mitä saattoi lisätä leipätaikinaan. Saisiko sitä myös Suomesta?

Vehnän sitkoproteiinien gliadiinin ja gluteniinin muodostamalla gluteenilla on merkittävä rooli leivän ja leivonnaisten valmistuksessa. Jauhoista ja vedestä tehtyä taikinaa vaivattaessa muodostuu tiivis, venyvä ja joustava verkko, gluteeni, joka antaa taikinalle sen sitkon.

Utelias kokki -kirjassa kerrotaan, että vahvin sitko muodostuu ydinvehnäjauhosta. Pienet jauhohiukkaset imevät tehokkaasti vettä, mikä nopeuttaa veden sitoutumista. Samalla edistyy sitkon muodostus ja vaivausaika lyhenee. Jyvän uloimmat osat sisältävät ytimeen verrattuna vähemmän sitkoproteiinia, mikä heikentää täysjyvävehnäjauhoista muodostuvaa sitkoa.

Sekaleipätaikinoihin saadaan vehnätaikinan veroinen sitko, kun muiden viljojen, esimerkiksi ohra- tai ruisjauhojen osuus on enintään 30 ja ydinvehnäjauhojen 70 prosenttia. Jos muiden viljojen osuus on tätä suurempi, leipä ei kohoa hyvin, koska niiden proteiinit eivät muodosta sitkoa.

Sitten varsinaiseen kysymykseesi: Gluteiinijauhoa saa Suomesta, myös Hämeenlinnasta, jossa sitä myy esimerkiksi Raatihuoneenkadulla oleva Inkivääri. Jauhoa voi ostaa myös netistä muun muassa Vegetukulta (info@vegetukku.fi) ja Ruohonjuurelta (verkkokauppa@Ruohonjuuri.fi).

Nokkoset voi kuivata tai ryöpätä

Olen kerännyt jo kolmeen otteeseen nokkosia ja kuivannut ne sellaisinaan. Nyt näkyy joka puolella olevan neuvoja, että ne pitäisi ryöpätä. Olenko tehnyt hullusti, kun olen ne vain kuivannut, pesemättä, ryöppäämättä? Nokkoseni olen kerännyt puhtaalta alueelta, oman kesäpaikkamme pihalta. Olen ajatellut, että ryöppäys hävittää paljon hyviä nokkosen anteja. Olenko väärässä?

Ryöppäys poistaa nokkosista niiden poltinkarvojen pistävyyden aiheuttamaa karvasta makua ja vähentää nitraattipitoisuutta. Se ei siis ole välttämätöntä, jos poimit nokkoset – kuten kysymyksessäsi kerroit – nuorina puhtaalta pihaltasi. Myös nokkosten kuivaaminen poistaa niiden karvasta makua eikä – päinvastoin kuin ryöppäys – vähennä niiden tärkeitä ravintoaineita. Esimerkiksi C-vitamiini säilyy paremmin, jos nokkosen kuivattaa ryöppäämisen sijaan. Sen sijaan kalsium kestää hyvin ryöppäyksen.

Voit siis edelleen toimia tavallasi eli vain kuivattaa nokkoset.

Toki nokkosta voi ryöpätä myös niin, että ravintoaineita menetetään mahdollisimman vähän. Arktiset Aromit neuvoo käsittelemään nokkosia näin: Huuhdo tuoreet nokkosten ylävarret ensin runsaassa vedessä ja viruta ne lävikössä. Kun vesi kiehuu, lisää nokkoset veteen, painele ne veden alle ja anna niiden kiehua viisi minuuttia. Kaada sitten nokkoset lävikköön, huuhtele ne pikaisesti kylmässä vedessä ja purista kuiviksi. Helppokäyttöisiksi nokkoset saat, kun pyörität ne rullaksi, jonka leikkaat pieniksi paloiksi. Nokkospalat ovat irtonaisia ja helppoja käyttää myös pakasteina, kun pakkaat ne ohueksi kerrokseksi.

Nokkosvettä ei kannata heittää hukkaan, vaan hyödyntää sen kukkien kasteluvetenä.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset