fbpx
Kaupunkiuutiset

Kysy Maijalta

Vanhat postikortit ovat haluttuja

Viikko sitten nimimerkki Tilaa kaappeihin kertoi, että hänellä on runsaasti vanhoja postikortteja ja kyseli, löytyisikö joku, jolla olisi niille käyttöä.

Halukkaita ilmoittautui niin monta, etteivät nimimerkin kortit kaikille riittäneet. Niinpä kysyn nyt sinulta, hyvä lukija, olisitko halukas antamaan vanhat postikorttisi niitä keräileville. Jos olet, lähetä minulle yhteystietosi eli puhelinnumerosi ja/tai sähköpostiosoitteesi. Välitän tiedot keräilijöille.

Kalevala-korut tummuneet

Minulla on pronssisia Kalevala-koruja, jotka vuosien saatossa ovat tummuneet. Kuinka saisin ne taas juhliin kelpaaviksi?

Pronssi on kuparin, tinan ja sinkin seos, joka hapettuu ja tummuu jalometallia helpommin. Pronssikoruissa niiltä suojaa lakkapinta. Käytössä lakkaus kuitenkin kuluu ja voi jopa tyystin hävitä. Lakkapintaa vahingoittavat varsinkin hajuvesi ja hiuslakka, mutta myös saunaa, kloorivettä ja suolaista vettä tulisi välttää. Eli ei korut yllä veteen!

Ilman lakkaa koru tummuu ja voi jättää ihoon tai vaaleisiin vaatteisiin tummia läiskiä.

Korujen kulumat saat kiiltäväksi Kalevala Korun omalla puhdistusliinalla, minkä jälkeen suositellaan korujen pesua miedossa saippuavedessä. Tosin kiillotusliina ei palauta korujen kiiltoa, jos lakka on kulunut niistä pois. Mutta ei huolta: voit uudelleen lakkauttaa ja/tai puhdistuttaa korusi valmistajan tehtaalla, jonne ne voit lähettää Kalevala Korun myymälöiden tai jälleenmyyjien kautta. Yhteystiedot löydät nettisivuilta www.kalevalakoru.fi.

Leivinpaperi ei kestä kuumuutta

Paistaisin piirakoita leivinuunissa, mutta en ole löytänyt leivinpaperia, joka kestäisi yli 250 asteen lämpötilan. Onko vaarallista, jos käytän paistamiseen Serlan leivinpaperia?

Ruoanlaiton ja leivonnan apuna käytettävä leivinpaperi on useimmiten puhtaasta selluloosasta valmistettua, molemmin puolin silikonoitua rasvatiivistä pergamiinia (silikonointi lisää lämmönkestoa). Yleisimmin leivinpaperi kestää lämpöä 225 – 250 astetta. Esimerkiksi Metsä-Tissuen Sagan – entisen Serlan – maksimikestoksi kerrotaan 225 plusastetta.

Tutkimusten mukaan leivinpaperi ei syty itsestään palamaan alle 320 asteen lämpötilassa. Uunin seinämien lämpötila on kuitenkin huomattavasti korkeampi kuin mittarista asetettu paistolämpötila. Jos leivinpaperi on kosketuksissa uunin vastukseen tai seinämiin, ne saattavat tummentaa paperin reunoja ja joskus jopa sytyttää sen. Ero seinämien ja uunin lämpötilan välillä on suurempi uusissa uuneissa, joiden seiniä on energiansäästösyistä ohennettu.

Liioin samaa leivinarkkia ei saisi käyttää monta kertaa uudestaan, sillä paistettavasta ruoasta irtoaa rasvaa, joka jää paperin päälle. Kun rasvaa kertyy tarpeeksi, se voi leimahtaa liekkeihin.

En siis suosittele käyttämään riisipiirakoittesi paistoalustaksi Sagaa, enkä muitakaan leivinpapereita. Mutta voisit kokeilla foliota.

Mehumaijan vesiosa karheutuu

Minkä takia mehumaijan vesiosa tulee karheaksi kuin santapaperi jo kerran mehustamisesta? Sitä ei tahdo saada millään puhtaaksi. Veteen tulee kuin ruoste-hiekkaa, olisiko se syynä? Onko mitään, mitä vesitilaan voisi laittaa mehustaessa, ettei karheutta tulisi? Tai miten sen saisi helpoiten pois?

Mehumaijasi vesiosan karheus on kalkkisaostumaa. Sen saat pois samoilla aineilla kuin vedenkeittimen ja höyrysilitysraudan kalkin. Eli happamella puhdistusaineella, esimerkiksi Kiilto Kalkinpoistajalla (tiivisteen pH 1,3). Myös apteekista saatava sitruunahappo poistaa saostumaa, samoin tuttu etikka. Laita mehustimen vesiosaan vedellä laimennettua väkiviinaetikkaa (50 + 50) ja anna liuoksen vaikuttaa 10–15 minuuttia. Kuumenna liuos sen jälkeen kiehuvaksi. Tyhjennä mehustin ja huuhtele se hyvin kuumalla vedellä.

Jatkossa estät mehumaijasi vesiosan kalkkeutumista pesemällä sen heti käytön jälkeen astianpesuaineella tai pesusoodalla ja kuumalla vedellä ja pyyhkimällä hyvin. Mehustimien valmistajat kehottavat pesemään laitteen samoin myös aina sen käyttöönottoa.

Minne pienet kolikot

Italian matkalla sain vaihtorahana yhden ja kahden sentin kolikoita. Suomessa tarjosin niitä ruokakauppaan, mutta kassa ei huolinut. Miksi pienet kolikot eivät kelpaa maksuvälineiksi Suomessa?

Yksi- ja kaksisenttiset ovat lain mukaan virallisia maksuvälineitä myös Suomessa. Kauppiaalla on Suomen Pankin mukaan kuitenkin oikeus päättää, mitä maksutapoja hän hyväksyy. Hän voi siis kieltäytyä ottamasta pieniä kolikoita. Syynä on usein se, että yrittäjälle käteisen rahan – ja varsinkin kolikoiden – käsittely on kallista, sillä Suomessa yksi- ja kaksisenttisten käyttö ei pyöristyssäännön vuoksi ole yleistä. Joku toinen kauppa, varsinkin jos se kuuluu isoon kauppaketjuun, olisi kolikot ottanut.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset