Kaupunkiuutiset

Kysy Maijalta

Leivonnaisia eri vuosikymmeniltä

Äitini täyttää elokuun lopussa 90 vuotta, ja olemme jo vähän suunnitelleet moisen saavutuksen huomioimista juhlien merkeissä. Tarjottavia mietittiin, ja minulle tuli idea, jos jostain saisin tietooni eri vuosikymmenten suosituimmat kahvileivät. Voisimme rakentaa juhlapöydän siihen teemaan. Äitini on siis syntynyt vuonna 1925, ja 1920-luku olisi ensimmäinen vuosikymmen. Tällä meiningillä kahvipöytään kannettaisiin 9 eri sorttia. Kaikki eri vuosikymmeniltä. Olisikohan juustokakku tältä 2010-luvulta? Muuta en osaa arvailla. Saisinko sinulta apua tähän pulmaani? Tai edes vinkkiä, kenen puoleen voisin kääntyä.

Kysyin asiaa Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalvelusta. Sen tutkija Maria Ollila kertoo, että 1920–2010 -lukujen suosituimmista kahvileivistä ei valitettavasti ole olemassa valmiita listauksia. Suosituimpia leivonnaisia on sitä paitsi hankala ajoittaa vain jollekin tietylle vuosikymmenelle, sillä monet ovat pitäneet pintansa pitkään. Kahvipöydän tarjoiluun on vaikuttanut myös se, onko tilaisuus järjestetty maalla vai kaupungissa. Esimerkiksi leivokset liittyvät leimallisemmin kaupunkikulttuuriin, kahviloihin ja konditorioihin. Maaseudulla riitti kahvileiväksi usein vain pulla.

Myös suuret linjat ovat vaikuttaneet kahvipöydän tarjoiluihin. Esimerkiksi vehnä oli vielä 1920-luvullakin harvinaista ja usein jopa tuontitavaraa, joten pullaa ei välttämättä ollut aina tarjolla. 1930-luvulla sen sijaan pullaa leivottiin jo useammin. Saman vuosikymmenen nousukaudella täytekakuista, kuten prinsessakakuista, tuli muotia. Täytekakku kuitenkin yleistyi laajemmin vasta kylmätilojen yleistymisen myötä. 1940-luvun pula-aikana raaka-aineista, kuten voista, jauhoista ja sokerista, oli pulaa. Kuivakakku saatettiin leipoa esimerkiksi sianihraan! Kun elintarvikesäännöstely päättyi lopullisesti 1950-luvulla, ei kermassa ja sokerissa säästelty! Pullan kulutus kasvoi säännöstelyn päättymisestä aina 1970-luvulle asti.

Monet leivonnaiset näyttävät myös pitäneen suosionsa läpi vuosikymmenten, sillä jo 1900-luvun alun kahvikutsuilla tarjottiin vehnästä eli pullaa, sokerikakkua ja pikkuleipiä, kuten hannatädinkakkuja, mantelipikkuleipiä, kanelitankoja ja ässiä. Maria Ollila kertoo, että erään 1920-luvulla syntyneen pitokokki-äiti tarjosi aina kahvikutsuilla pullakranssin, kaneliässiä, murokakkua, tiikerikakkua, ranskalaisia vohveleita, Aleksanterin leivoksia ja täytekakkua. Tuija Saarisen Pannu kuumana – suomalaisia kahvihetkiä -kirjassa mainitaan, että 1950-luvulla pohjalaiseen kahvipöytään kuului pulla, vaalea ja tumma kuiva kakku, kaneliässät, piparit, hannatädinkakut, leipäjuusto ja kääretorttu.

Jos haluat valmistaa kahvileivät vuosikymmenensä ohjeen mukaan, vanhoja keittokirjoja, joissa on myös kahvileipien ohjeita, ovat esimerkiksi Edit Reinilä-Hellmanin, Sophie Caloniuksen, Valma Krank-Heikinheimon ja Ragni Tennbergin Kotiruoka, jonka ensimmäinen painos otettiin 1917, seitsemäs 1947, Otava. Sota-aikana ilmestyi Saimi Latosen Pula-ajan keittokirja, Marttaliitto 1946 (näköispanos 1997). Otavan suuri keittokirja vuodelta 1967 sisältää paljon kahvileipien ohjeita, samoin Kaarina Roinisen Parhaat kotileivonnaiset, WSOY 1997. Mainitsemasi juustokakun ohjeita löytyy netistä.

Jos haluat tätä tarkemmat tiedot eri vuosikymmenten leivonnaisista, voit tilata selvityksen Hotelli- ja ravintolamuseon tietopalvelusta. Työkseen se vastaa veloituksetta pikaisiin faktakysymyksiin (maksimissaan puolen tunnin selvitystyö), mutta laajemmista tietoselvityksistä se veloittaa 35 euroa tunnilta plus 5 euron laskutuslisä. Tietoa voit hakea myös itse esimerkiksi kahviloiden ruokalistoilta, joita on museon kokoelmissa jonkin verran. Vanhemmat löytyvät museon Finnasta osoitteessa hrm.finna.fi hakusanalla kahvila.

Ommeltavaa heijastinnauhaa

Mistä Hämeenlinnassa voi ostaa ommeltavaa heijastinnauhaa? Googlettamalla en löytänyt.

Ommeltavaa heijastinnauhaa myy Hämeenlinnassa muun muassa Eurokangas. Myynnissä heillä on 2 ja 5 cm leveää nauhaa. Eurokangas sijaitsee Kauppakeskus Tavastilassa, Eteläkatu 14, ja on avoinna ma–pe 10–19, la 10 –16.

Postikortit askarteluun

Viikko sitten nimimerkki Tummu kyseli, minne muualle voi viedä vanhoja postikortteja kuin kaatopaikalle. Kysymyksen innoittamana muutama päiväkodin ja iäkkäiden askartelupiirin vetäjä otti minuun yhteyttä ja kertoi, että he ottavat mielellään kortteja askartelumateriaaliksi. Lapset leikkaavat kuvia mielellään ja samalla harjaantuvat saksien käytöstä. Eläkeläiset taas tuunaavat mielellään kortteja. Niinpä – jos haluat luopua vanhoista postikorteistasi, voit tarjota niitä johonkin lähellä olevaan päivä-, palvelu- ja/tai hoivakotiin.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset