Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Kyyrölän savipajassa ollaan kädet savessa ympäri vuoden – Moni haluaa kokeilla dreijaamista ihan itse

Kyyrölän Saven perinteisten saviastioiden ekologisuus kiinnostaa ihmisiä.
Keraamikko Jaana Uschanoff opastaa Luukas Sihvosta dreijauksessa. Saviesineen muotoilu pyörivän alustan päällä näyttää helpommalta kuin mitä se oikeasti on. Kuva: Heli Karttunen
Keraamikko Jaana Uschanoff opastaa Luukas Sihvosta dreijauksessa. Saviesineen muotoilu pyörivän alustan päällä näyttää helpommalta kuin mitä se oikeasti on. Kuva: Heli Karttunen

Luukas Sihvonen ja Taina Savimäki poikkesivat Kyyrölän savipajalle naapurikylästä Häkkärinmäestä.

– Olen käynyt kokeilemassa dreijausta aiemminkin täällä pihatapahtumassa. Nyt kun ei oikein voi matkustaa, kiinnostaa katsoa, mitä täällä lähellä on tarjolla, Savimäki kertoo.

Sihvosta puolestaan kiinnostaa muotoilu alana.

– Olen nähnyt dreijaamista netissä, ja teki mieli päästä itsekin kokeilemaan, hän sanoo.

Hämeenlinnalaiset Lilli Kauranen ja Eeva Soltin tulivat savipajalle käytyään ensin läheisellä marjatilalla. Syksyllä kahdeksan vuotta täyttävä Kauranen muotoilee savea tottunein ottein.

– Olen harrastanut kuvaamataitoa Vanajaveden opistossa, mutta siellä ei voinut dreijata. Dreijaus kiinnostaa, sen takia tulimme, Kauranen kertoo.

Lilli Kauranen muotoilee savesta lelutarvikkeita sekä lahjat isälle ja äidille. Lisäksi hän kokeili myös dreijausta. Kuva: Heli Karttunen
Lilli Kauranen muotoilee savesta lelutarvikkeita sekä lahjat isälle ja äidille. Lisäksi hän kokeili myös dreijausta. Kuva: Heli Karttunen

Savenmuotoilu kiinnostaa kaikenikäisiä

Sisarukset Tiina ja Jaana Uschanoff ovat vaalineet Hangasmäessä karjalaisia savenvalannan perinteitä yhdessä jo kohta kolme vuosikymmentä. Kyyrölän Saven on alun perin perustanut heidän isänsä Nikolai Uschanoff vuonna 1972.

Kyyrölän savipajassa käy väkeä ympäri vuoden. Koronakevät hiljensi pajan hetkeksi, mutta nyt tilanne on normalisoitunut.

– Poikkeusaikana meille pääsi ajanvarauksella ja tänne tuli silloinkin koko ajan pieniä ryhmiä, Tiina Uschanoff kertoo.

Tänä kesänä kotimaanmatkailijoita on ollut huomattavasti tavanomaista enemmän. Tyypillistä kävijää ei ole.

– Täällä käy ihmisiä laidasta laitaan.

Perinteiden uusi tuleminen

Yksilöllisyys, ekologisuus ja perinteet kiinnostavat Tiina Uschanoffin mukaan ihmisiä aiempaa enemmän. Saviastioissa yhdistyvät ne kaikki.

– Nykyisin ostetaan vähemmän, mutta laadukasta ja yksilöllistä käyttökeramiikkaa. Teemme ruoka-astioita perinteisin menetelmin dreijaamalla, emme kipsimuotilla, jolloin jokaisessa saviastiassa on tekijänsä käsiala. Lisäksi käytämme kotimaista punasavea, joka tulee läheltä ja jolla on lyhyt polttoaika sekä alhaisempi 1050 asteen polttolämpötila.

Ala kiinnostaa myös nuoria. Hamkissa muotoilua opiskeleva Melinda Veijalainen on savipajassa työharjoittelussa. Muun muassa keskiaikakupit ovat hänen käsialaansa.

– Olen oppinut täällä todella paljon.

Taina Savimäki muotoilee hedelmämaljaa, josta tulee hiukan pienempi kuin hän alun perin suunnitteli. Kuva: Heli Karttunen
Taina Savimäki muotoilee hedelmämaljaa, josta tulee hiukan pienempi kuin hän alun perin suunnitteli. Kuva: Heli Karttunen

”Tekee mieli kokeilla uudestaan”

Taina Savimäki ja Luukas Sihvonen dreijaavat keskittyneinä. Aluksi molempien suunnitelmissa oli tehdä isot hedelmämaljat. Työn edetessä kävi selväksi, että tyytyminen oli pienempiin astioihin.

Luukas Sihvonen saa ensimmäisen saviastiansa valmiiksi. Millaista dreijaus oli?

– Ehkä vähän vaikeampaa kuin olin ajatellut, mutta ehdottomasti tekee mieli kokeilla uudestaan.

Kyyrölän Savi

Savipajan juuret ulottuvat aina 1700-luvulle Karjalan kannakselle Kyyrölän kylään.

Savipaja on ainoa Suomessa, joka valmistaa suomalaisesta punasavesta perinneastioita pian 300-vuotisten mallien mukaisesti käsityönä.

Kyyrölän Savi Oy:n perusti Hämeenlinnaan vuonna 1972 savenvalajamestari Nikolai Uschanoff.

Lisätietoa: www.kyyrolansavi.com

Uusin Kaupunkiuutiset

23.9.2020

Fingerpori

comic

Päivän Hämeen Sanomat

25.9.2020