fbpx
Kaupunkiuutiset

Linda Sibelius Hjertzellin ateljeessa

Yksi Fritz Hjertzellin (s. 1850 Tukholma, k. 1904 New York) valokuva-ateljeista sijaitsi kesäkuusta 1882 aina vuoteen 1893 saakka osoitteessa Pohjoisesplanadi 27. Ruotsalaissyntyinen Hjertzell oli saapunut Helsinkiin jo vuonna 1874 työskennelläkseen C. A. Hårdhin kuvaamossa. Kiertävänä valokuvaajana Tampereella hän työskenteli vuosina 1887 ja 1888. Vanhin Hämeenlinnan kaupunginlääkäri Christian Sibeliuksen ja hänen vaimonsa Marian lapsista – tytär Linda – on kuvattu Hjertzellin Helsingin ateljeessa 1800-luvun esityskonventioiden mukaisesti. Kamera on pysäyttänyt ajan – kuvausote paljastaa meille tummaan samettipukuun pukeutuneen nuoren naisen ikuistettuna 1800-luvun lopun suosittuun visiittikorttikuvaan. Tämän kaltaista valokuvaa voidaan luonnehtia aikansa standardituotteeksi.

Visiittikorttikuvaa varten valokuvaaja otti samalle lasilevylle peräkkäin kahdeksan kuvaa. Sitten paperikopiosta leikattiin kuvat erilleen ja liimattiin pahville ja käyntikorttikuvan pahvikooksi muodostuu 100 mm x 62 mm. Ateljeemuotokuvissa ihmiset vaihtuvat mutta taustafondit ja kuvausateljeen lavasteet säilyvät samoina kuvasta kuvaan synnyttäen vaikutelman staattisuudesta.

Kuva-albumien perinne syntyi visiittikorttien myötä. Kuvia kerättiin koristeellisiin albumeihin, joissa oli valmiit aukot valokuvan pujottamista varten. Säätyläiskodeissa vierailijat saivat selailtavakseen albumin, johon heidän myös toivottiin lahjoittavan oman kuvansa. Valokuva-albumit liittyivät kiinteästi aikakauden elämänmuotoon ja tapakulttuuriin. Albumit henkilökuvineen tekivät näkyväksi omistajansa sosiaalisen piirin. Suvun kokoama kuvallinen aineisto myös vahvisti ja ylläpiti perheyhteyttä tehden näkyväksi yksilön ja perhekunnan yhteiskunnallista asemaa.

Merkityksen valokuva saa kun liitämme sen osaksi historiallista prosessia. Näin yksittäinen kuva, nuoren Linda Sibeliuksen muotokuva, saa merkittävää lisäarvoa ja kantaa mukanaan niin 1800-luvusta kertovaa menneisyyttä kuin 2000-luvulle ulottuvaa tulevaisuutta osana suomalaista henkilö- ja kulttuurihistoriaa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset