Kaupunkiuutiset

Mielipide: Linja-autoasema on palautettava alkuperäiseen asuunsa

Kirjoittajan mielestä Hämeenlinnan linja-autoasema on joutunut ihmisten silmissä huonoon valoon vain siksi, ettei siitä ole osattu pitää huolta. Kuva: Pekka Rautiainen, arkisto
Kirjoittajan mielestä Hämeenlinnan linja-autoasema on joutunut ihmisten silmissä huonoon valoon vain siksi, ettei siitä ole osattu pitää huolta. Kuva: Pekka Rautiainen, arkisto

Hämeenlinnan vuonna 1958 rakennettu linja-autoasema on monen tahon hampaissa. Toiset pitävät sitä ihan aiheellisesti rumana, toiset haluavat sen pois alta syystä tai toisesta.

Se ”toinen” syy ei ole onnettomaksi päästetty ulkonäkö, vaan se, että voitaisiin rakennuttaa sieluttomia rakennusmassoja peittämään nykyisen keskustan sekin osa Vanajavedeltä päin.

Ymmärrän kaikkia heitä, jotka ovat turhautuneet aseman huonon ylläpidon ja kohtuuttoman huonon ulkoasun vuoksi. Tässä kohtaa on sormen osoitettava vain ja ainoastaan niitä tahoja, joiden työtehtävänä on ollut aseman kunnosta ja ulkoasusta huolehtiminen

Tämän päivän ihminen, joka ei ole nähnyt seutua parempina päivinä, ei tule miettineeksi minkälaisesta asiasta on kyse. Se on tyypillistä valitettavasti mm. 1960-luvun ostoskeskuksien kohdalla. Niissäkään ei ulkoasusta ole huolehdittu ammattitaidon tai halun puuttuessa.

Se ei vaan käy.

Hämeenlinna on vanha kaupunki. Siksi ihmettelen mistä tuppautuvat kaupungille hommiin sellaiset ihmiset, jotka eivät vaan ymmärrä aikakausien ja kerrostumien vahvaa vaikutusta missä tahansa yhteiskunnassa. Siellä, missä niitä on arvostettu, on kiinnostus ja asumisen arvostus monikertaista verrattuna Hämeenlinnan arvostukseen.

Täällä on henkinen ilmapiiri ja parantamisen paniikki ihan pihalla. On hämmästyttävää, että joku päätöksentekijä ylipäänsä uskoi Euroopan suurimman autoliikekeskittymän sijoittumisesta piskuisen maan piskuiselle paikalle. Nyt seurataan into piukalla superkalliin rakentamisen esimerkkejä kunnista, joiden taloudellisen asema ja asujaimiston koko sekä verotulokertymä ovat ihan jotain muuta kuin täällä. Se, mikä toimii kansaa hassuttamassa sekä Espoossa että Tampereella ei onneksi toimi täällä.

Siksi aivan kaikki kohteet, joilla on oikeasti pitkäaikaisempaa arvoa, on pidettävä kunnossa ja käytössä. 2010-luvun asuinarkkitehtuuri on ollut niin surkeaa bulkkitavaraa, ettei mikään kaupunki voi rakentaa tulevaisuuttaan niiden varaan. Palataan asiaan, kun kaupunki on tehnyt päätöksen siitä, että kaikki tulevat kerrostalotkin ovat puukerrostaloja.

Ilmastonmuutoksen hallinnan aiheuttamien toimien vuoksi tulee myös autoilun rooli muuttumaan nopeammin kuin 90 prosenttia asukkaista toivoisi. Toki ns. kaupungin alueellisen suuruuden ja maaseudun prosentuaalisen osuuden vaikutus pitää yllä myös henkilöautoilun tarpeellisuutta. Samaan joukkoon kuuluvat he, jotka ajavat töihin moniin kohteisiin pääkaupunkiseuduille.

Ja juuri siksihän yritetään kehittää myös junaliikennettä koko ajan. Mutta tyhmä on se, joka kuvittelee, että nopean linja-autoliikenteen osuudet olisivat jotenkin vähenemässä. Eivät ole. Junat eivät kulje pienempien kaupunkien välillä pitkittäin ja poikittain. Siellä kuljettavat meitä ihmisiä joko bussit tai henkilöautot. Ja ne ensimainitut tarvitsevat olemassa olevan linja-autoasemansa kunnossa ja päivitettynä 2020-luvulle.

Jo on ihme, ettei 380-vuotias kaupunki, joka haaveilee päiväunia kymmenien miljoonien toriparkista, pysty palauttamaan edes linja-autoasemaa tämän päivän yhteiskunnan tarpeiden mukaiseksi.

Esa Kivivuori

Valokuvaaja ARPS

Hämeenlinna

Lue lisää: Tekstarit: Linja-autoasema maan alle – Luistinrata ja leikkihärvelit pois torin keskeltä

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset