Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Linnajazzin tulevaisuus on vaakalaudalla – Festivaalin jatko näyttää mahdottomalta, ellei kaupungin tuki nouse

Linnajazzin ilmaisesta konsertista Linnanpuistossa on vuosien saatossa tullut hämeenlinnalaisten oma kansanjuhla. Kuvassa festivaaliyleisöä kesällä 2019. Kuva: Leila Oksa
Linnajazzin ilmaisesta konsertista Linnanpuistossa on vuosien saatossa tullut hämeenlinnalaisten oma kansanjuhla. Kuvassa festivaaliyleisöä kesällä 2019. Kuva: Leila Oksa

Vuodesta 1991 järjestetty Linnajazz on ollut yksi kesäisen Hämeenlinnan kohokohtia. Tapahtuma on näkynyt torilla, klubeilla, risteilyillä ja ennen muuta Linnanpuiston suuressa ilmaiskonsertissa.

Tapahtumaa järjestävän Hämeenlinnan soitannollisen kerhon eli HSK:n mukaan festivaalin taru saattaa olla lopussa, ellei kaupunki myönnä sille suurempaa tukea.

Mahdollisuudet vähissä

Kaupungin tuki Linnajazzille oli tänä vuonna 10 000 euroa. Pelkän ilmaisen puistokonsertin tapahtumakulut olivat noin 17 000 euroa.

– Pystymme kattamaan erotuksen musiikin edistämisen tuella sekä sponsoreidemme ja lipullisten tapahtumien avulla. Pysyimme kesän osalta budjetissa etenkin toiminnanjohtaja Antti Mustakallion valtavan uurastuksen ansiosta. Näemme kuitenkin, että jos kaupungin panostus jää näin vähäiseksi, se vie meiltä mahdollisuudet viedä tapahtumaa eteenpäin, HSK:n varapuheenjohtaja Sami Pekkola sanoo.

Klubit lippuriskillä

Koronan takia Linnajazzin klubikeikat toteutetaan syksyn ja talven aikana pääsylipullisena konserttisarjana. Sen HSK järjestää niin sanotusti lippuriskillä, eli Linnajazz saa tuloja, jos keikoilla käy yleisöä.

Vasta sarjan jälkeen nähdään lopullisesti selviääkö festivaali vuodesta kuivin jaloin, vai jääkö se miinuksen puolelle.

– Nyt tärkeintä on varmistaa, että saamme maksettua soittajille ja keikkapaikoille. Vasta aivan viimeisenä katsomme, onko meillä varaa maksaa toiminnanjohtajalle mitään tolkullista korvausta siitä jäätävästä työmäärästä, mitä hän on kahden vuoden aikana tehnyt, Pekkola kertoo.

Tahtotilaa toivotaan

Verrattuna muiden paikkakuntien vastaaviin tapahtumiin kaupungin tuki Linnajazzille on pieni.

Esimerkiksi Hämeenlinnaa paljon pienempien Keravan ja Raahen panostus pääosin pääsylipullisiin jazztapahtumiinsa on tuplasti suurempi.

Pekkolan mielestä kulttuurikaupungin leima painetaan mielellään markkinointimateriaaliin, mutta todellisuus on kaukana tästä.

– Peräänkuulutamme kaupungilta selkeää tahtotilaa. Tässä ei ole kysymys vain Linnajazzista vaan laajemminkin Hämeenlinnasta tapahtuma- ja kulttuurikaupunkina. Tämä iso yhteinen kysymys kaipaa keskustelua ja ennen kaikkea suotuisia päätöksiä, Pekkola toivoo.

Signaali arvostuksesta

Vuonna 1945 perustettu HSK on Suomen vanhin rytmimusiikin yhdistys. Festivaalia järjestävä ydinjoukko on hyvin pieni ja sen suorituskyvyn rajat ovat tulleet vastaan.

– Esimerkiksi markkinointiyhteistyön kehittämiseen tarvitaan aikaa ja meidän pitäisi pystyä maksamaan jollekin, joka sitä tekisi, Pekkola pohtii.

– Jos kaupunki nostaisi tukeaan, se antaisi signaalia arvostuksesta ja pohjaa toiminnalle, johon ihmisillä olisi mahdollista entistä enemmän sitoutua.

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset