Kaupunkiuutiset

Lukio-uudistuksen uhkana maaseudun kulttuurinen alasajo

Suomi kävi 1940-luvulla sotaa, maksoi sotakorvauksia, suri 92 000 kaatunutta ja hoiti saman verran haavoittuneita. Noina ankeina vuosina maahan perustettiin kuitenkin 50 uutta oppikoulua.

Vaikka maamme on tällä hetkellä vauraampi kuin koskaan ennen, sen on valtiovallan mukaan nyt purettava sitä, mitä sodanjälkeisissä olosuhteissa oli varaa rakentaa. Opetus- ja kulttuuriministeriö kaavailee nykyisten lukiolupien peruuttamista ja uudelleenhakemista, tavoitteena lukioverkon harventaminen.

Toteutuessaan tämä tulee monilla alueilla peruuttamattomasti muuttamaan suomalaista yhteiskuntaa.

Kunnasta voi hävitä Posti ja Poliisi, mutta lukion loppuminen merkitsee sivistyksellisen alasajon alkua. Pienelle kunnalle oma lukio on kokoaan suurempi tekijä. Yrittäjät arvostavat lähipalvelua, jossa omat lapset voivat käydä yleissivistävän koulunsa loppuun asti.

Lukiolla on vaikutus myös peruskouluun. Valtaosa maaseudun ja haja-asutusalueiden pienten lukioiden rehtoreista ja opettajista toimii yhteisinä yläkoulun kanssa. Näin on tosiasiallisesti muodostunut nuorista esimerkillisen hyvin huolehtiva uusi koulumuoto. Kutsukaamme sitä vaikka peruslukioksi. Peruslukiot toimivat optimoiduin kiinteistö-, henkilöstö- ja hallintokuluin. Esimerkiksi Pellon lukion aineenopettajista vain yksi on pelkästään lukiossa.

Usein paikkakuntansa ainoina toisen asteen oppilaitoksina peruslukiot kantavat valikoimattomalla oppilasaineksellaan merkittävän yhteiskuntavastuun. Yhden syrjäytyneen nuoren hinnaksi on arvioitu 1,2 miljoona euroa. Se on sama kuin tavallisen pienen lukion kahden kokonaisen vuoden toimintakustannus.

Lukioverkon harventamisessa on vedottu ammattikoululaisten pidempiin koulumatkoihin. Tällöin unohdetaan kuitenkin ammatillisen puolen kallis infra, joka tekee ammatillisten koulujen verkosta jo lähtökohtaisesti harvemman. Lisäksi unohdetaan pienten lukioiden tiukka kytkös peruskouluun.

Milloinkaan ei lukioiden tulevaisuus ole näyttänyt niin epävarmalta ja synkältä kuin nyt. Ainoa valonsäde on, että lukio-opetuksen järjestämislupien myöntäminen menee joka tapauksessa ensi hallituskaudelle.

Esimerkiksi Sivistysvaliokunnan ainoa lappilaisjäsen, kansanedustaja Simo Rundgren on ohjeistanut kaikkia kuntia hakemaan järjestämislupaa: En näe esteitä, miksi he eivät sitä saisi. Luotan ministerin sanaan, ettei lukioyksiköitä karsita.

Suomen Lähilukioyhdistyksen 170 jäsenlukiosta jopa 66 eli lähes 40 % ilmoittaa hyödyntävänsä etä- ja verkko-opetusta. Jos järjestämislupia jaettaessa tavoitteena on etä- ja verkko-opetukseen keskittyvä verkostolukio, vetäjällä on oltava suvereenit taidot ja kokemus etä- ja verkko-opetuksesta. Pelkkä suuri koko ei riitä.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset