Kaupunkiuutiset Hämeenlinna

Maaret Lehtonen opettaa ihmisiä pysähtymään kiireen keskellä – "Rentoutukselle tuntuu olevan tarvetta"

Työterveyshoitaja Maaret Lehtonen käyttää rentoutusta ja mindfulnessia apuna stressinhallinnassa.
Terveydenhoitajaopiskelija Eveliina Laaksonen (keskellä) ja lähihoitaja Oona Koskinen pitävät pienen rentoutustuokion Maaret Lehtosen (vas.) ohjauksessa. Kuva: Heli Karttunen
Terveydenhoitajaopiskelija Eveliina Laaksonen (keskellä) ja lähihoitaja Oona Koskinen pitävät pienen rentoutustuokion Maaret Lehtosen (vas.) ohjauksessa. Kuva: Heli Karttunen

Työterveyshoitaja Maaret Lehtosen asiakkaiden verenpaine-, vatsa- ja uniongelmien taustalla on yhä useammin stressi.

– Ihmisillä tuntuu olevan esimerkiksi ärtyvän suolen oireyhtymää, johon ei ole fyysistä syytä, Hämeenlinnan Terveystalossa työskentelevä Lehtonen kertoo.

Tammikuun lopulla Kela tiedotti, että mielenterveydestä johtuvien sairauspoissaolojen kasvu jatkuu jyrkkänä. Ilmiö on monimutkainen, mutta ihmisten jaksamiseen ovat voineet vaikuttaa kasvaneet vaatimukset työ- ja perhe-elämässä sekä vapaa-ajalla.

Tarvittaisiin rentoutumista, jotta elimistön stressitila hellittäisi, mutta monikaan ei ole tullut sitä edes ajatelleeksi.

– Olen työssäni huomannut, että ihmisillä voi olla vaikeutta rentoutua. Nopeatempoisessa yhteiskunnassa ja omien tavoitteiden puristuksessa omat kehotuntemukset saattavat jäädä taka-alalle.

Stressi vaatii purkamista

Stressitilanteessa keho virittyy taistele tai pakene -tilaan, joka vaikuttaa autonomisen eli tahdosta riippumattoman hermoston toimintaan. Syke nousee, lihakset jännittyvät, mieli valpastuu ja ruoansulatus heikkenee. Pitkittyessään stressi laskee vastustuskykyä, aiheuttaa unihäiriöitä ja uuvuttaa.

Stressireaktion synty on automaattinen, mutta sen purkautuminen ei ole.

– Autonomisen hermoston toimintaan voi vaikuttaa jo pelkästään hengityksellä. Tärkeintä olisi, että saataisiin kehon jatkuva stressitila laukeamaan.

Oppia oman kehon kuunteluun

Rentoutumista voi opetella. Lehtonen kouluttautui kahdeksan vuotta sitten rentoutuksen ja viime vuonna ja mindfulnessin ohjaajaksi. Hän vetää molempia sekä ryhmille että yksilöohjauksena työterveyshuollossa.

– Kiinnostuin rentoutuksesta, koska ripeänä, kriittisenä ja järjestelmällisenä ihmisenä itselleni tuli tarve laskea kierroksia. Huomasin usein jännittäväni hartioitani ja leukaani. Sekä rentoutuminen että mindfulness kehittävät oman kehon kuuntelua.

Nyt ihmiset ovat jo alkaneet tiedostaa rentoutumisen merkityksen.

– Ehkä aiheesta puhutaan ja kirjoitetaan enemmän. Tällaiselle tuntuisi olevan tarvetta.

Lehtonen piti ensimmäisen rentoutuskurssin Terveystalolla viime vuonna. Nyt keväällä hän pitää toisen, sekä ensimmäisen mindfulnessryhmän.

– Se on meillekin vielä uutta.

Onnellisuutta mindfulnessista

Mindfulness on yhdysvaltalaisen lääketieteen professorin John Kabat-Zinnin vuonna 1979 kehittämä stressinhallintamenetelmä. Vapaasti suomennettuna se tarkoittaa hyväksyvää, tietoista läsnäoloa.

– Harjoitukset ovat tosi yksinkertaisia. Vaikeus on siinä, että varaat sihen aikaa, ehkä 10 minuuttia.

Lehtosen mukaan menetelmää on tutkittu paljon ja sen on havaittu kehittävän aivojen alueita, jotka vaikuttavat onnellisuuteen, empatiaan ja myötätuntoon.

– Uusia hermoratoja ei kuitenkaan saa lukemalla aiheesta, vaan treenaamalla.

Kotiharjoittelu helppoa

Rentoutuminen tähtää kehon palautumiseen, mindfulness mielen hallintaan.

– Hyväksyntä on mindfulnessissa keskeistä, sekä armollisuus itseä kohtaan. Ei ole tarkoitus, että treenistä tulee uusi stressinaihe.

Rentoutumista voi kokeilla yksinkertaisella hengitysharjoituksella.

– Aluksi tulee kiinnittää huomiota siihen, miten hengittää ja kokeilla voiko sitä rauhoittaa pitkittämällä hetkeksi etenkin ulospuhallusta. Jos sisäänhengitys vie kolme sekuntia, niin ulospuhallus voi kestää esimerkiksi viisi sekuntia.

Lehtosella on myös omat suosikkinsa:

– Nukkumaan mennessä saatan kuunnella rentoutusäänitteen tai sitten rentoutan leukaa ja kieltä, sillä rentoutumisen on todettu leviävän kasvojen alueelta koko kehoon.

Ilmoittautumiset kevään ryhmiin ovat käynnissä. Ilmoittautumiset rentoutusryhmään 23.2. ja mindfulnessiin 5.4. mennessä. Lisätietoja: maaret.lehtonen@terveystalo.com.

Rentoutumisen ja mindfulnessin erot

Rentoutumisessa pyritään rentouttamaan lihakset, rauhoittamaan hengitys ja sitä kautta hermosto. Rentoutusharjoituksessa mieli saa lähestyä unenomaista tilaa.

Mindfulnessissa ollaan valppaina ja havainnoidaan. Mieli pyritään keskittämään tiettyyn asiaan ja ajatus palautetaan, kun se harhailee. Havainnoinnin kohde voi olla mikä vaan, vaikka keho, äänet tai omat tunteet. Harjoituksen voi tehdä myös liikkuessa.

Mindfulness harjoittaa keskittymiskykyä ja auttaa pääsemään irti haitallisista ajatuskuluista. Menetelmä mainitaan myös Käypä hoito -suosituksissa muun muassa syömishäiriöiden ja ADHD:n hoidossa.

Lisää kommentti

Kirjoita kommenttisi

Fingerpori

comic

Uusin Kaupunkiuutiset